Miltä tulevaisuuden soittimet näyttävät?

Suomen Akatemian viisivuotinen apuraha antaa Koray Tahiroğlulle ja hänen tutkimusryhmälleen mahdollisuuden tutkia yhteyksiämme digitaaliseen musiikkiin.
koray_small-1_fi_fi.jpg

Kun Koray Tahiroglu puhuu musiikista, hänen katseensa kirkastuu. ”Musiikissa on jotakin erityistä”, hän sanoo. Median laitoksen tutkija Tahiroglu viittaa siihen, että kaikista taiteenaloista juuri musiikilla on aivan erityinen asema sekä meidän että ystäviemme ja perheenjäsentemme elämässä. Itse asiassa Tahiroglu väittää, että jokainen meistä kuulee musiikkia päivittäin, halusimme sitä tai emme. Kyse saattaa olla vain ohi ajavasta autosta kantautuvista bassosävelistä tai työtoverin hyräilemästä laulunpätkästä, mutta Tahiroglun väitettä on vaikea ohittaa. ”Esitin kyseisen väitteen väitöskirjassani, ja toistaiseksi kukaan ei ole tullut oikaisemaan sitä”, Tahiroglu nauraa.

Tahiroglu tutkii ihmisten ja musiikin välistä vuorovaikutusta ja erityisesti suhdetta esityksessä käytettäviin soittimiin, sekä näiden suhteiden kulttuurinäkökulmia.  Tahiroglu johtaa ääneen ja fyysiseen vuorovaikutukseen (Sound and Physical Interaction)[link] keskittyvää tutkimusryhmää, jossa hänen oma musiikin digitaalista vuorovaikutusta selvittävä projektinsa on nimeltään "Digital Musical Interactions - Instruments - Performances” (Digitaalinen musiikillinen vuorovaikutus - Soittimet - Esiintymiset). Suomen Akatemia myönsi projektille huhtikuussa viisivuotisen rahoituksen, jonka kaltaisia on taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun historiassa saatu vain kerran aikaisemmin.

Tahiroglun mukaan digitaalisista musiikkiesityksistä puuttuu jotakin, mitä sekä esiintyjät että kuuntelijat kaipaavat – nimittäin vuorovaikutus soittimen kanssa ja yhteyden muodostaminen yleisöön. ”Musiikki on olennaisesti sosiokulttuurista toimintaa. Konserttiin mennään ystävien kanssa ja perheen kanssa kuunnellaan musiikkia,” Tahiroglu selittää. Nykyään kaiuttimista kuuluvien äänten ja lavalla nähtävän toiminnan välillä on kuitenkin katkos. Sitä vastoin viulistia lavalla katselevat ihmiset tietävät, mitä odottaa. Ihmiset ovat kulttuurinsa perusteella tottuneet ymmärtämään asiayhteyden ’lava-esiintyjä-musiikki’. Tahiroglun mukaan tilanne on kuitenkin erilainen digitaalisessa musiikissa. Kun jonkun näkee kannettavan tietokoneen ääressä, ei nähdyn ja kuullun välillä ole selkeää yhteyttä. ”Jokin aika sitten kuulin vitsin: Teetkö musiikkia vai tarkistatko sähköpostiasi?”

Tahiroglun tutkimusryhmä pyrkii löytämään digitaalisen musiikin puuttuvan linkin tutkimalla tapoja, joilla voitaisiin yhdistää se, mitä yleisö näkee ja kuulee. Näiden kulttuuritekijöiden määrittämiseksi Tahiroglu kumppaneineen konsultoi säveltäjiä, soitinvalmistajia, esiintyjiä ja kuulijoita. Hanke käynnistyy virallisesti syyskuussa kesälomien jälkeen.

Kun häneltä kysytään, mitä ryhmältä voi odottaa tulevien kuukausien aikana, Tahiroglu hymyilee. ”Tiedossa on runsaasti musiikkia,” hän sanoo. Siitä voi itse kukin meistä varmasti innostua.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.