Uutiset

Miltä tulevaisuuden soittimet näyttävät?

Suomen Akatemian viisivuotinen apuraha antaa Koray Tahiroğlulle ja hänen tutkimusryhmälleen mahdollisuuden tutkia yhteyksiämme digitaaliseen musiikkiin.
koray_small-1_fi_fi.jpg

Kun Koray Tahiroglu puhuu musiikista, hänen katseensa kirkastuu. ”Musiikissa on jotakin erityistä”, hän sanoo. Median laitoksen tutkija Tahiroglu viittaa siihen, että kaikista taiteenaloista juuri musiikilla on aivan erityinen asema sekä meidän että ystäviemme ja perheenjäsentemme elämässä. Itse asiassa Tahiroglu väittää, että jokainen meistä kuulee musiikkia päivittäin, halusimme sitä tai emme. Kyse saattaa olla vain ohi ajavasta autosta kantautuvista bassosävelistä tai työtoverin hyräilemästä laulunpätkästä, mutta Tahiroglun väitettä on vaikea ohittaa. ”Esitin kyseisen väitteen väitöskirjassani, ja toistaiseksi kukaan ei ole tullut oikaisemaan sitä”, Tahiroglu nauraa.

Tahiroglu tutkii ihmisten ja musiikin välistä vuorovaikutusta ja erityisesti suhdetta esityksessä käytettäviin soittimiin, sekä näiden suhteiden kulttuurinäkökulmia.  Tahiroglu johtaa ääneen ja fyysiseen vuorovaikutukseen (Sound and Physical Interaction)[link] keskittyvää tutkimusryhmää, jossa hänen oma musiikin digitaalista vuorovaikutusta selvittävä projektinsa on nimeltään "Digital Musical Interactions - Instruments - Performances” (Digitaalinen musiikillinen vuorovaikutus - Soittimet - Esiintymiset). Suomen Akatemia myönsi projektille huhtikuussa viisivuotisen rahoituksen, jonka kaltaisia on taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun historiassa saatu vain kerran aikaisemmin.

Tahiroglun mukaan digitaalisista musiikkiesityksistä puuttuu jotakin, mitä sekä esiintyjät että kuuntelijat kaipaavat – nimittäin vuorovaikutus soittimen kanssa ja yhteyden muodostaminen yleisöön. ”Musiikki on olennaisesti sosiokulttuurista toimintaa. Konserttiin mennään ystävien kanssa ja perheen kanssa kuunnellaan musiikkia,” Tahiroglu selittää. Nykyään kaiuttimista kuuluvien äänten ja lavalla nähtävän toiminnan välillä on kuitenkin katkos. Sitä vastoin viulistia lavalla katselevat ihmiset tietävät, mitä odottaa. Ihmiset ovat kulttuurinsa perusteella tottuneet ymmärtämään asiayhteyden ’lava-esiintyjä-musiikki’. Tahiroglun mukaan tilanne on kuitenkin erilainen digitaalisessa musiikissa. Kun jonkun näkee kannettavan tietokoneen ääressä, ei nähdyn ja kuullun välillä ole selkeää yhteyttä. ”Jokin aika sitten kuulin vitsin: Teetkö musiikkia vai tarkistatko sähköpostiasi?”

Tahiroglun tutkimusryhmä pyrkii löytämään digitaalisen musiikin puuttuvan linkin tutkimalla tapoja, joilla voitaisiin yhdistää se, mitä yleisö näkee ja kuulee. Näiden kulttuuritekijöiden määrittämiseksi Tahiroglu kumppaneineen konsultoi säveltäjiä, soitinvalmistajia, esiintyjiä ja kuulijoita. Hanke käynnistyy virallisesti syyskuussa kesälomien jälkeen.

Kun häneltä kysytään, mitä ryhmältä voi odottaa tulevien kuukausien aikana, Tahiroglu hymyilee. ”Tiedossa on runsaasti musiikkia,” hän sanoo. Siitä voi itse kukin meistä varmasti innostua.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aallon 3D-logo niityllä. Kuva: Anni Kääriä / Aalto-yliopisto
Palkitut, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorikoulutuksen palvelupäällikkö Minna Söderqvistille Best Reviewer Award -tunnustus

Academy of International Business (AIB) palkitsi ansioituneita jäseniään.
dried seaweed displayed in reds, yellows and greens
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Näkökulmia värin materiaalisuuteen ja bioväreihin

BioColour-projekti järjestää maanantaina 17.8. yleisötapahtuman ”BioColour Splashes – Engaging with materiality and colour”, jossa keskitytään materiaalisuuden ja värin eri näkökulmiin. Muotoilija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Julia Lohmann on yksi projektin tutkijoista ja puhuja tapahtumassa.
Economicum-rakennus Arkadiankadulla. Kuva: Veikko Somerpuro
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuone: Heinäkuun 2020 palkkasumma jo viime vuoden tasolla

Talouden elpymisessä on merkittävää toimialakohtaista vaihtelua.
valoanturi
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kehitetty musta valoanturi ylitti ensimmäisenä maailmassa 100 prosentin hyötysuhteen

Hyötysuhde oli niin hyvä, että tutkijat eivät ensin olleet itsekään uskoa sitä. Siksi ennätystulos vahvistettiin myös Euroopan tarkimmista mittauksista vastaavassa Saksan kansallisessa metrologian instituutissa PTB:ssä. Aallosta ponnistanut ElFys Oy toimittaa jo ennätysantureita prosessiteollisuuden tarpeisiin.