Mielipidekirjoitus: Suomen kielen oppiminen osaksi tutkintojen rakenteita

^{Rebekka Nylund, Helsingin yliopisto ja Elisa Räsänen, Aalto-yliopisto}

Menetämmekö kansainvälisiä osaajia kielitaidon vuoksi? Työelämässä riittävää suomen kielen taitoa ei saavuteta ainoastaan erillisillä kielikursseilla. Kansainvälisten opiskelijoiden kielen oppiminen on huomioitava jo tutkintojen rakenteissa systemaattisen kielitaidon kehittymiseksi. Muuten menetämme kansainvälisten osaajien potentiaalin, kun he eivät tutkinnon suoritettuaan riittämättömän kielitaidon vuoksi työllisty maahamme.

Kokemuksemme EU:n osarahoittamasta Kielituetut osaamispolut pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille työvoimapula-aloille -hankkeesta osoittavat, että kielenopetus täytyy suunnitella yhdessä tutkinto-ohjelmien kanssa. Koko korkeakouluyhteisöllä on siis vastuu kielenoppimisen integroimisessa tutkinto-ohjelman opetukseen. Aalto-yliopiston Tekniikan alan suomi -osahankkeessa suomea on integroitu substanssiaineen opintoihin yhteistyössä aineenopettajien kanssa. Helsingin yliopiston KIVAPE-opinnoissa (Kielituetut kasvatustieteen perusopinnot) opiskelijat opiskelivat suomeksi opetussuunnitelman mukaisesti tukenaan varhaiskasvatukseen painottuneita suomen kursseja. Metropolia ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatuksen sosionomin ensimmäisen vuoden opinnot olivat kaksikieliset: alussa painottui englanninkielinen opetus ja suomen osuus kasvoi kielitaidon vahvistuessa. Kaikkien näiden mallien tavoitteena on tukea oppijan asiantuntijatasoisen kielitaidon kehittymistä. 

Myös työharjoittelut ovat erinomainen tapa harjoitella kehittyvää kielitaitoa. Hankkeemme varhaiskasvatuksen osaamispolkujen päiväkotivierailuilla opiskelijat näkivät, millaista kielitaitoa työ edellyttää, ja pääsivät harjoittelemaan sitä käytännössä. Työnantajat taas näkivät, millaista potentiaalia opiskelijoissa on. Tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä työnantajien ja korkeakoulujen kanssa, jotta harjoittelupaikkoja syntyy lisää ja niissä voidaan tietoisesti tukea kielen oppimista.  

Kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppiminen on siis rakennettava osaksi tutkintojen rakenteita alakohtaisesti ja työelämälähtöisesti. Kieli kehittyy, kun opiskelija saa opintojen aikana harjoitella alansa kieltä aidoissa konteksteissa. On tärkeää varata tutkintoihin tilaa suomen kielelle, asettaa selkeät kielitaitotavoitteet ja vahvistaa opettajien kielitietoista osaamista. Näin varmistamme, että Suomessa kouluttautuvat osaajat myös työllistyvät Suomeen. Kieli ei ole lisä, vaan sen kuuluisi olla osa tutkintoa.

Rebekka Nylund on asiantuntija Helsingin yliopiston Kansainvälisen koulutuksen palveluissa.

Elisa Räsänen on suomen kielen ja kirjoitusviestinnän yliopistonlehtori Aalto-yliopistossa.

Molemmat kirjoittajat toimivat Kielituetut osaamispolut pääkaupunkiseudun maahanmuuttajille työvoimapula-aloille -hankkeessa.