Uutiset

Michael Hummel: Ympäristöystävällisiä, uusiutuvia materiaaleja öljypohjaisten tuotteiden tilalle

Tutkijoiden täytyy olla tiimipelaajia, sanoo biopolymeerikemian ja -tekniikan professori.
Michael Hummel, kuva: Jaakko Kahilaniemi
Kuva: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto

Professori Michael Hummel, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin biopolymeerikemiaa ja -tekniikkaa. Biopolymeerit ovat elävien organismien tuottamia isoja molekyylejä, esimerkiksi hiilihydraatteja niin kuin selluloosa ja polypeptidejä kuten proteiinit. Ne ovat uusiutuvia ja biohajoavia. Olemme aina osanneet hyödyntää biopolymeerejä, mutta kuluneen vuosisadan aikana olemme kuitenkin tulleet koko ajan riippuvaisemmiksi synteettisistä polymeereistä, kuten muoveista.

Nykyään tiedämme jo hyvin synteettisten, öljypohjaisten polymeerien aiheuttamat ongelmat, ja että meidän on jälleen ryhdyttävä käyttämään enemmän luonnon materiaaleja. Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään paremmin eri lähteistä saatujen biopolymeerien ominaisuuksia ja rakenteita, jotta voisimme valmistaa niistä kestäviä, ympäristöystävällisiä tuotteita. Tämä edellyttää vihreän kemian ja energiaa säästävien teknologioiden käyttöä ja kehittämistä.

Miten sinusta tuli tutkija?

Tähän on vaikea vastata. Luulen, että hyvä kemianopettaja lukiossa sai kiinnostukseni syttymään luonnontieteitä kohtaan. Ei minulla ollut suunnitelmia ryhtyä kemistiksi, mutta lukion jälkeen ajattelin, että voisihan sitä kokeilla. Siitä on noin 20 vuotta, enkä ole katunut hetkeäkään.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Tutkijana työskenteleminen on ollut uskomaton matka lukuisine hienoine hetkineen ja kokemuksineen. Nostaisin kuitenkin kolme asiaa ylitse muiden. Olen työskennellyt Ioncell-teknologian parissa siitä asti kun tulin Suomeen vuonna 2009. Ioncell-menetelmässä käytetään erityistä liuotinta, jonka avulla puupohjaisesta selluloosasta saadaan tekstiilikuituja. Kului neljä vuotta ja satoja – joskus hyvinkin turhauttavia – yrityksiä, kunnes löysimme sopivan liuottimen. Muistan hyvin sen maaliskuisen päivän vuonna 2013, kun vihdoin saavutimme läpimurron.

Toinen urani kohokohta oli kesällä 2016, kun sain sähköpostitse tiedon, että rahoitushakemukseni Euroopan tutkimusneuvostolle (ERC) oli hyväksytty. Ja viimeisimpänä ehdottomasti nimitykseni professoriksi Aaltoon.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Sanoisin intohimo, sillä tutkijan pitää suhtautua intohimoisesti tutkimusalaansa. Tämä olisi tietysti hyvä piirre ammatissa kuin ammatissa. Tutkijan pitää olla myös vähän nörtti. Tarkoitan tällä sitä, että hän saa tyydytystä ja iloa pienimmistäkin yksityiskohdista. Tutkimustyössä on tärkeää nauttia pienistä edistysaskeleista ja säilyttää innostus, vaikka lopputulos ei vielä olisikaan näköpiirissä.

Tänä päivänä tutkijan on tärkeää olla myös hyvä tiimipelaaja. Ne ajat ovat menneet, kun tutkija oli kuin yksinäinen susi hautautuneena kuukausikaupalla laboratorioonsa kunnes koki Heureka-hetkensä. Tutkimus on nykyään hyvin monitieteistä, ja ongelmat joita yritämme ratkoa, vaativat monien eri alojen asiantuntijoiden panosta.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Tietysti toivon, että voin vaikuttaa tutkimuksellani tiedeyhteisöön ja yhteiskuntaan. Haluan ehdottomasti kehittää uusia ratkaisuja ja ympäristöystävällisiä materiaaleja korvaamaan uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto University Meet Our Teachers SCI Janne Halme 2022. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yliopistonlehtori Janne Halme: Aurinkoenergia on ihan huippua!

: Janne Halmetta inspiroi lehmuskuja, jossa yhdistyvät puut, lehdet ja valo, joka siivilöityy puiden välistä. Vaikka aurinkokennon avulla voidaan tuottaa sähköä, elämää ylläpitävää fotosynteesiä se ei pysty korvaamaan.
Annika Järvelin and Hanna Castrén-Niemi have spent three weeks at three different clinics in Helsinki. Photo: Otto Olavinen, Biodesign.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neuvola täyttää sata vuotta – tutkijat selvittävät, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata terveysteknologiaa hyödyntäen

Tutkijat selvittävät sitä, miten neuvolan seuraavan vuosisadan tarpeisiin voitaisiin vastata Stanfordin yliopistosta lähtöisin olevien Biodesign-menetelmien keinoin.
Elias Rantapuska, photo by Evelin Kask
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

OP Ryhmän Tutkimussäätiöltä 1,2 miljoonaa euroa kolmen suomalaisyliopiston tutkimushankkeelle

Laadukasta tutkimusta ei synny ilman kallista tutkimusdataa ja ihmisiä, toteaa rahoitusalan ja rahoitusinstituutioiden tutkimushanketta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa johtava professori Elias Rantapuska.
students and a book shelf
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.