Metallien kestävä käyttö on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä – sähköpotkulaudalla ei kannata korvata kävelyä
Metallien kestävä jalostaminen, käyttö ja kierrättäminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. Erilaisia metalleja käytetään muun muassa akuissa ja muussa elektroniikassa. Kun teknologian ja sähkölaitteiden käyttö ja tarve lisääntyvät, tarvitaan myös monia metalleja aiempaa enemmän.
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun metallurgian professorit Mari Lundström ja Ari Jokilaakso ovat yhtä mieltä siitä, että myös metallien kulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta esimerkiksi akuissa tarvittavien metallien saatavuus pystytään turvaamaan.
”Moni keskeinen tai saatavuudeltaan kriittinen metalli on saatavissa ainoastaan kaivosteollisuuden sivutuotteena”, Jokilaakso kertoo.
Usein myös tällaisten harvinaisten metallien, kuten skandiumin, neodyymin ja dysprosiumin prosessointi on hyvin haastavaa. Suurin saatavuus- ja kestävyysongelma piilee kuitenkin ihmisten käyttäytymisessä.
”Kaikista keskeisin metallien käyttöön liittyvä ongelma ei ole metallurginen vaan sosiaalinen - Meidän kulutuskäyttäytymisemme ei ole kestävällä tasolla”, Lundström toteaa.
Metalleja tarvitaan todella paljon, koska kulutamme yleisesti paljon enemmän kuin ennen. Jokilaakson mukaan myös aiempaa enemmän kuluttavien ihmisten lukumäärän kasvu on kriittinen kysymys.
”Metallurgit tulevat kuvaan siinä, että meidän on saatava tuotettua ja hyötykäytettyä olemassa olevat metallit mahdollisimman tehokkaasti. Emme saa hukata raaka-ainetta. Myös sivuvirrat on saatava hyötykäyttöön ja kiertotalous toimimaan. Kulutuksen määrää emme saa sormia napsauttamalla vähentymään.”, Jokilaakso kertoo.
Kaikki voivat vaikuttaa
Jokainen voi kiinnittää arjessaan huomiota kestävään metallien käyttöön. Lundström ja Jokilaakso kehottavatkin käyttämään esimerkiksi akkuja ja sähkölaitteita mahdollisimman pitkään. Myös laitteiden ja eri metallituotteiden laatuun kannattaa kiinnittää huomiota jo hankintahetkellä. Laadukkaampi tuote voi olla kalliimpi, mutta se todennäköisesti kestää käytössä pidempään.
”Kertakäyttöisyydestä pitäisi päästä eroon. Kun metallit on kerran jalostettu ja otettu käyttöön, niitä kannattaa käyttää pitkään ja kierrättää. Sitten kun on pakko luopua, on tärkeää, että metallit kierrätetään mahdollisimman nopeasti”, Lundström ohjeistaa.
Kun metalleja kierrätetään tehokkaasti, ei uutta raaka-ainetta tarvita niin paljon. Tehokkaaseen metallien kiertotalouteen on Lundströmin mukaan Suomessa hyvät mahdollisuudet ja teollisuuskin on lähtenyt työhön jo mukaan. Valttinamme on myös korkea osaaminen.
Vaikka kuluttaja voi tehdä hyviä valintoja metallienkin suhteen, haluaa Jokilaakso kuitenkin painottaa järjestelmätason muutosten tärkeyttä. Vastuu on sekä yksilöllä, päätöksentekijöillä, että yrityksillä.
”Kun freoneista johtuvaa otsonikatoa ryhdyttiin aikanaan torjumaan, ei ihmisiä silloin syytetty jääkaappien käytöstä. Jääkaappien valmistajat velvoitettiin keksimään jokin muu aine freonin tilalle.”
Sähköpotkulauta vai kävely?
Professorien mukaan myöskään liikenteen sähköistyminen ei välttämättä ole ekologista. Jos esimerkiksi sähköpotkulautailulla korvataan kävelyä tai pyöräilyä, on ympäristövaikutus negatiivinen. Sähköautotkaan eivät säästä ympäristöä, ellei niillä todellisuudessa vähennetä polttomoottoriautoilua. Myös metallien tuotannon päästöt on otettava huomioon.
”Jos esimerkiksi valitset sähköauton jatkuvasti kulkevan metron sijaan Otaniemestä Helsingin keskustaan, ei se ole ekologinen valinta.”
Professorien viesti on kuitenkin toiveikas. Marraskuun alussa Aalto-yliopistolla järjestetyssä metallurgian alan konferenssissa saatiin huomata, että alan tutkimus etenee kovaa vauhtia. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat tämän hetken suuria aiheita, eivätkä suotta.
Lue lisää uutisia
Mitä on kvanttiteknologia?
Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.