Mauri Kostiaiselle miljoonarahoitus uusien biohybridimateriaalien tutkimiseen
Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) on myöntänyt Aalto-yliopiston professori Mauri Kostiaiselle arvostetun ERC Consolidator grant -apurahan Multicomponent Protein Cage Co-Crystals (ProCrystal) -tutkimushankkeelle. Rahoituksen suuruus on lähes 2 miljoonaa euroa, ja se on kestoltaan viisi vuotta.
Kostiaisen tavoitteena on ryhmänsä kanssa hyödyntää viruskapsideja eli proteiinikuoria ja muita proteiinihäkkejä uusien biohybridimateriaalien rakenneosina. Tällaisilla materiaaleilla pyritään yhdistämään biomolekyylien erittäin spesifiset toiminnot synteettisten materiaalien monipuolisuuteen.
Proteiinihäkit tarjoavat säädettävän ja geometrisesti hyvin määritellyn kuoren, joka voi sulkea sisäänsä erilaisia toiminnallisia kolloidipartikkeleja ja ohjata useiden eri komponenttien kiteytymistä. Nämä kiteet voivat osoittautua hyödyllisiksi esimerkiksi katalyysi- ja puhdistussovelluksissa.
Mahdollisuus hallita monimutkaistenkin aineiden rakennetta nanomittakaavassa on edellytys uusien toiminnallisten materiaalien kehittämiselle. Tällä hetkellä suurin osa nanorakenteisista materiaaleista koostuu joko täysin synteettisistä tai täysin biologisista yhdisteistä, ja näiden hallittu yhdistäminen on ollut haastavaa.
”Ehdotamme tutkimuksessamme lähestymistapaa, joka perustuu biologisten proteiinihäkkien ja synteettisten materiaalien sähköstaattiseen yhdistämiseen, jotta kuilua näiden materiaalityyppien välillä voidaan kuroa umpeen,” Mauri Kostiainen sanoo. ”Proteiinihäkit, kuten ferritiinit ja viruskapsidit, tarjoavat monimutkaisen mutta geometrisesti hyvin määritellyn onton rakenteen, joka voi kapseloida erilaisia materiaaleja ja kiteytyä helposti. Tavoitteenamme on ohjelmoida toimintoja näihin kiteisiin ja toteuttaa kollektiivisesti käyttäytyviä nanopartikkelikiteitä.
ERC myöntää Consolidator Grant -rahoitusta uransa keskivaiheilla oleville tutkijoille, joiden tähänastinen tieteellinen ura ennakoi erityistä menestystä.
Bio
Professori Mauri Kostiainen valmistui orgaanisen kemian maisteriksi Helsingin yliopistosta (2005) ja sai teknillisen fysiikan tohtorin tutkinnon Teknillisestä korkeakoulusta (2008). Väiteltyään hän vietti 2,5 vuotta tutkijatohtorina Institute for Molecules and Materials -instituutissa (Radboud University Nijmegen, Alankomaat) kehittäen uusia lähestymistapoja kemialliseen ja fysikaaliseen virologiaan. Hän palasi Aalto-yliopistoon vuonna 2011 Suomen Akatemian tutkijatohtoriksi ja siirtyi Kemian tekniikan korkeakouluun vuonna 2013, jossa hän tällä hetkellä toimii professorina. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt erityisesti biologisten ja synteettisten materiaalien integrointiin biohybridimateriaalien luomiseksi.
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Mauri Kostiainen
Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu, biotuotteiden ja biotekniikan laitos
mauri.kostiainen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen
Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.