Matematiikkaa ja taiteita sulauttava Kurotuksia – Higher Powers avautui Heurekassa – jättimäisiä limasieniteoksia on esillä jopa kaksin kappalein
Aalto-yliopiston poikkitieteellinen ”Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin” -kurssi huipentuu tänään tiedekeskus Heurekassa avattavaan Kurotuksia – Higher Powers -loppunäyttelyyn. Se juhlistaa kurssin kymmenvuotista taivalta monialaisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, ja on samalla kurssin toinen näyttely Heurekassa.
”Taittelu, origamit, kirigamit, leikkaukset, rypistely ja muut menetelmät, jotka mahdollistavat tasomaisen materiaalin muuntumisen kolmiulotteiseen tilaan, on vahvasti mukana kurssilla ja myös näyttelyssä. Olemme halunneet näyttelyssä tuoda myös esiin harmonisia värejä, kuten vuoden tekstiilitaiteilija Laura Isoniemen johdolla tehdyn harmaan sateenkaaren”, kertoo kurssista vastaava matematiikan vanhempi yliopistonlehtori Kirsi Peltonen.
Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri kouluja kandivaiheesta jatko-opiskelijoihin, ja mukana on opiskelijoita myös Helsingin yliopistosta. He ovat toteuttaneet näyttelyn, joka sijaitsee Heurekassa miltei katonrajassa, noin kolmen metrin korkeudessa.
”Näyttelyssä leikitellään geometrioilla, symmetrioilla ja orgaanisilla muodoilla. Edellinen Kristallikukkia-näyttely oli Heurekassa kuusi vuotta sitten ja aiheutti katsojissa kauneuden huokauksia. Päätimme tuolloin juuri kauneuden vuoksi jatkaa näyttelyä vielä muutaman kuukauden ylimääräistä”, Heurekan johtaja Mikko Myllykoski sanoo.
Myllykoskea myötäilee Heurekassa työskentelevä Eija Myötyri, jonka mukaan matematiikka on taustalla oleva rakenne kaikelle olevalle.
”Matematiikka on esimerkiksi muotoja, sitä voi visualisoida, ja se on hyvin kaunista katsottavaa.”
Limasieniä ja haurautta
Näyttelyssä on yhteensä kahdeksan teosta. Kahden automaatin balladi on veistos, joka sisältää kaksi limasienen mallisimulaatiota. Sen suunnittelivat ja toteuttivat Poonam Chawda, Petri Juntunen, Emma Kamutta ja Jonas Tjepkema. Inspiraation teokseensa he saivat Physarum polycephalumista -limasienestä, jonka avulla on mallinnettu myös Tokion rautatieverkostoa.
Kamuttan mukaan tiimi oli kiinnostunut näiden kahden olion välisestä vuorovaikutuksesta ikiliikkujan kaltaisessa ikuisen liikkeen tilassa.
”Kahden automaatin balladissa on kaksi outoa olentoa, joista ei tiedä, ovatko ne ystäviä vai vihollisia, surullisia vai iloisia”, sanoo Tjepkema, jonka mielestä kurssin tärkein anti oli tiimityö. Hänen mukaansa veistoksen tuotanto-osuus tuntui ajoittain siltä, kuin olisi työskennellyt liukuhihnalla tehtaassa, yhdessä muiden tiimiläisten kanssa.
”Kurssilla oli kiinnostavaa oppia keskustelemaan eri alojen opiskelijoiden kanssa ymmärrettävällä tavalla”, sanoo Kamutta, joka osallistui kurssille Helsingin yliopiston opiskelijana. Hän löysi kurssin myötä kuitenkin Aallosta kesätyön ja samalla sekä aiheen että ohjaajan lopputyölleen.
Limasienien inspiroimana syntyi niin ikään teos nimeltä Olio, jonka suunnittelivat ja toteuttivat Hitomi Asaka, Nina Jokiaho, Jason Selvarajan ja Henrik Kankaanpää.
”Olio rakentuu kauhun, toiseuden ja määrittelemättömyyden varaan. Pohdimme siinä outoutta, vierautta ja ällöttävyyttä – hajottajaeliöt kun helposti liitetään lahoamiseen, hajoamiseen ja kuolemaan”, sanoo Jokiaho, joka tarkasteli kurssin aikana monialaista yhteistyötä kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Teoksista Meren verho taas on saanut inspiraationsa siitä, miltä vedenpinta näyttää merenpohjasta käsin katsottuna. Opiskelijaryhmässä olivat mukana Helena Hartman, Seyed Alireza Fatemi Jahromi, Meri Aho, Xiao Mou ja Irmuun Tuguldur.
”Materiaalien valitseminen ja niiden kanssa työskentely oli minulle uutta. Olen suorittanut matematiikan ja taiteen yhdistävän sivuaineen kokonaisuudessaan, ja minulle tekniikan alan opiskelijana se oli eräänlainen portti taiteisiin”, sanoo Seyed Alireza Fatemi Jahromi.
”Hain Aaltoon opiskelemaan matematiikkaa juuri siksi, että voin samalla suorittaa myös taiteen opintoja. Kurssin aikana opin luottamaan luovaan prosessiin ja ajattelemaan uudella tavalla: menimme esimerkiksi keskustakirjasto Oodiin ompelemaan ilman varsinaista suunnitelmaa. Se oli hyvin inspiroivaa”, Aho kertoo.
Katso Susanna Oksasen kuvareportaasi Curves through folding -teoksen synnystä. Ryhmään kuuluivat Oksasen lisäksi Joel Knippare, Okko Riekki ja Venja Salminiitty. Oksanen on tehnyt myös englanninkielisen blogipostauksen teoksen eri vaiheista.
Kurotuksia – Higher Powers -näyttely 6. kesäkuuta – 19. marraskuuta Heurekan aukioloaikoina.
Lisää teoksia:
Yhteystiedot:
Kirsi Peltonen
Vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
kirsi.peltonen@aalto.fi
p. 050 5747 006
Mikko Myllykoski
Toimitusjohtaja
Heureka, suomalainen tiedekeskus
mikko.myllykoski@heureka.fi
p. 040 9015 244
Lue lisää uutisia
Toolkits for Co-creation: Practical tools for collaborative development
Aalto Design Factory’s five co-creation toolkits help students, educators and professionals understand needs, frame challenges, generate ideas, plan experiments and test solutions.
Uusi ohjeistus tekoälyn käytöstä opinnäyteessä
Uusi ohjeistus AI:n käytöstä kandidaatti- ja maisteritutkielmissa: opiskelijoiden on sovittava käytöstä etukäteen ohjaajansa kanssa ja dokumentoitava sen käyttö.
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.