Uutiset

Marium Durrani: Vaatteiden korjaaminen kiinnostaa jälleen - taitoja opitaan yhteisöllisesti

Kuukauden väitös: Voiko uudelleen löydetty vaatteiden korjaamisen taito tarjota vastauksen maailmanlaajuiseen tekstiilijäteongelmaan?
Marium Durrani
Marium Durrani

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin vaatteiden korjaamisen käytäntöjä yhteisöllisissä, itseorganisoiduissa tapahtumissa. Yritän ymmärtää mikä on näiden korjaustapahtumien anti ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys sekä mitä voimme niissä oppia niin toisiltamme kuin vaatteistamme. Keskityn korjaajien materiaaleihin liittyvään oppimiseen, yhteisölliseen oppimiseen sekä ympäristön huomioivaan oppimiseen tekemällä kenttätutkimusta Suomessa, Uudessa-Seelannissa ja Iso-Britanniassa.

Tutkijana on mielenkiintoista nähdä, kuinka sinänsä yksinkertainen toiminto, kuten vaatteiden korjaaminen, voi tuoda ihmisiä yhteen ja sitouttaa heidät yhteiseen asiaan sekä kannustaa osallistumaan vastaaviin tapahtumiin jatkossakin. 

”Isompi kuva” taustalla on, että vaatteiden korjaaminen ilmiönä kasvaa maailmanlaajuisesti: ympäri maailmaa on käynnissä yli tuhat ‘korjauskahvilaa’. Sosiaalisesta korjaamisaktiviteetista on muodostunut todellinen vastavoima vallitsevalle pikamuodin valtavirralle, ja se on mielestäni kiinnostava ja ajankohtainen aihe tutkittavaksi.

Vaatteiden korjaaminen ilmiönä kasvaa maailmanlaajuisesti: ympäri maailmaa on käynnissä yli tuhat ‘korjauskahvilaa'."

Marium Durrani

Mitkä ovat tärkeimmät havaintosi?

Ensinnäkin, vaatteiden korjaamisen koko merkitys muuttuu riippuen tekeekö sitä yksin kotona vai yhteisöllisessä tapahtumassa - eikä se ole vain naisten oikeus. Osallistujien kirjo on suuri: he edustavat eri sosio-ekonomisia taustoja, eri sukupuolia ja ikäryhmiä, ja korjaavat sekä erityisiä vaatteita että ihan päivittäisvaatteita. On kiehtovaa nähdä, kuinka yhteisöllisen korjaamisen seurauksena vaatteille syntyy uusia merkityksiä ja ikivanhaa käytäntöä luodaan uusiksi.

Mies korjaa farkkujaan käsin pöydän ääressä
Ensimmäistä kertaa vaatteitaan korjaavat käyttävät mieluummin käsiään kuin ompelukonetta. Edinburgh, Iso-Britannia, 2018

Toiseksi, korjaustapahtumiin osallistuminen auttaa ihmisiä paremmin ymmärtämään vaatteiden rakennetta, materiaalisia ominaisuuksia ja laatua sekä miten vaatteen käyttöaikaa voi pidentää. Lisäksi opitaan erilaisia korjausmenetelmiä. Sen lisäksi, että materiaalinen tietämys kohenee, myös itse korjaamisen arvostus lisääntyy - oppimalla esimerkiksi napin kiinnittäminen. Sen ohella paitsi vaatteista myös lähiympäristöstä huolehtiminen näyttää lisääntyvän.

Kaiken kaikkiaan tulokset osoittavat, että epävirallisella yhteisöllisellä oppimisella ja näillä korjaustapahtumilla on valtava potentiaali, joka voi auttaa löytämään paikallisia ratkaisuja maailmanlaajuiseen tekstiilijäteongelmaan.

Mitä tästä voi seurata?

Ompelutarvikkeita pöydällä: lankarullia, nauhoja, neuloja ja muuta
Korjaamiseen tarvittavia materiaaleja voidaan käyttää ilmaiseksi kaikissa korjaustilaisuuksissa, Auckland, Uusi-Seelanti, 2017

On tärkeää ymmärtää, että olemme kaikki tässä yhdessä, joten jos haluamme muutosta, meidän jokaisen on otettava vastuuta. Voimme aloittaa tekemällä näitä asioita mikrotasolla, mikä auttaa saamaan aikaan muutoksen pitkällä tähtäimellä. Nykyinen nuori sukupolvi haluaa oppia lisää vaatteiden huollosta ja kunnossapidosta, ja korjaaminen on yksi tapa oppia. Siksi on tärkeää kehottaa päättäjiä tukemaan tätä toimintaa kaikkialla.

Suomessa vaatteiden korjaustapahtumat ovat pop-up-henkisiä, ja etenkin Helsingissä tapahtumia on järjestetty erilaisissa julkisissa tiloissa, joissa kustannuksia syntyy vain tilan vuokrakuluista. Rahoituksen puuttuminen on usein este korjaustapahtumien toteuttamiselle. Päättäjät voisivatkin tukea näitä epävirallisia tapahtumia ja auttaa luomaan kestäviä käytäntöjä, joiden avulla vaatteiden käyttöaikaa voidaan pidentää.

Kunnat ja eri rahoittajatahot voisivat tukea paikallisia yhteisöjä ja sosiaalisia yrityksiä, jotka näitä tapahtumia järjestävät, tarjoamalla toiminnalle pysyviä tiloja. Tämä toimii jo Uudessa-Seelannissa, ja voisi toimia myös Suomessa. Esimerkiksi kirjastot ovat hyvä, vakiintunut verkosto tavoittaa ihmisiä ja tarjota tiloja vaatteiden korjaustoiminnalle.

Näiden yhteisöjen ja ylipäätään vaatteiden käyttäjien vaikutusvallan lisääminen avaa myös mahdollisuuksia tutkia, millainen uusi rooli muotisuunnittelijoilla voi olla yhteisöllisen korjauksen yleistymiselle - sen lisäksi, että he ovat vaatteiden valmistajia. On tärkeää tukea vanhojen taitojen uudelleen oppimista ja siten auttaa ihmisiä korjaamaan vaatteitaan itse. Tämä tavoite on myös ekologisesti tärkeä. Kyse ei ole vain uudesta trendistä, vaan muutoksesta!

Kiinnostaako vaatteiden korjaaminen? Tule mukaan korjaustapahtumaan 23. tammikuuta 2020 klo 15–17 Harald Herlin -oppimiskeskuksessa, Otaniemessä (Tori-tila).

Durranin väitöskirja “'Through the threaded needle: a multi-sited ethnography on the sociomateriality of garment mending practices'” tarkastettiin tiistaina 3.12.2019

Kuukauden väitös on juttusarja, joka esittelee ajankohtaisia Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun väitöstutkimuksia.

Lue lisää:

Freja Ståhlberg: "Hoivaympäristöjä pitäisi suunnitella nykyistä käyttäjälähtöisemmin"

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Kuvassa kädet ja post-it-lappuja. Kuva: Adolfo Vera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Miten koronavirus on vaikuttanut yritysten strategioihin? – Kyselytutkimuksella tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi

Aalto-yliopiston hankkeessa tuotettu tieto auttaa yrityksiä, kun ne tekevät strategia- ja investointipäätöksiä.
PoP Pekka Mattila Taloudenpuolustuksen ensiapukurssilla 24.9.2020. Kuva: Kati Kiviniemi / Aalto EE
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Operatiivisesti ketterät yritykset pärjäävät myös kriisin jälkeen

Tulevaisuuden menestysyrityksen tulee onnistua palauttamaan merkityksen tuntu.
UNITE! workshop at Aalto University in February 2020. Photo: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekniikan alan yliopistojen EU-hankkeessa luodaan tulevaisuuden yliopistoa

Tulevaisuuden yliopistossa kampuksesta tulee avoin kokeellinen laboratorio, virtuaalinen vaihto-opiskelija voi valita kursseja kaikkien yliopistojen tarjonnasta, ja yliopiston jokainen työntekijä kokee asiakseen toimia tasa-arvoa edistävällä tavalla.
Kuva: Adolfo Vera.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

HUSissa ja Aallossa alkaa tutkimus EEG-aivosähkökäyrästä tehtävästä koronavirusinfektion hengitysvaikeuden ennusteesta

Koronaviruspotilaiden vakavien hengitysvaikeuksien taustatekijöitä etsitään koneoppimisen avulla EEG-aivosähkökäyristä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää muidenkin potilaiden tehohoidon arvioinnissa.