Maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla
Maisema on kaikkialla, se vaikuttaa meihin kaikkiin. Samalla maisema-arkkitehtien kädenjälki näkyy kaikkialla, vaikka et sitä huomaisikaan. Maisema-arkkitehdit luovat paikkoja ja ympäristöjä, joita käytämme päivittäin kaupungeissa, puistoissa, aukioilla, kaduilla ja asuinalueilla. Maisema-arkkitehdit osallistuvat myös maankäytön suunnitteluun, maaseudun kehittämiseen sekä ympäristönhoitoon.
Maiseman tekijät -kirjan esipuheMitä suunnittelija tarkoitti? Kulku ohjautuu kohti kaunista näkymää, levähdyspaikka sulkee pois liikenteen melun ja ilta-aurinko lämmittää.
Ympäristömme muuttuu vauhdikkaasti, ja maisema-arkkitehtuuria kuvaillaankin usein tulevaisuuden alaksi. Koska maisemat koskettavat kaikkia jatkuvasti, maisema-arkkitehdeilla on useita vastuita ja velvollisuuksia. Ammattietiikkaa määrittelee moniarvoinen ja ympäristötietoinen arvopohja, mikä tarkoittaa ihmisten tarpeiden ja luonnonarvojen tasapainoista yhteensovittamista. Ympäristön tulisi olla toimivaa, kaunista ja kestävää.
Suomessa on voinut opiskella maisema-arkkitehdiksi vuodesta 1989 lähtien. Syksyyn 2019 mennessä Aalto-yliopistosta ja sitä edeltäneestä Teknillisestä korkeakoulusta on valmistunut yhteensä 246 maisema-arkkitehtia. Juhlimme lokakuussa 2019 koulutuksen kolmea vuosikymmentä. Millaisessa ympäristössä me elämme ja millaiseksi se on muuttumassa?
Tutustu Landmark30-juhlaviikon koko ohjelmaan.
Kunniatohtori Leena Iisakkilan luento Nils Erik Wickberg -symposiumissa 11.10.
Aalto ARTS Books on julkaissut juhlan kunniaksi teoksen Maiseman tekijät, joka on Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman, Suomen maisema-arkkitehtiliiton sekä Puutarhataiteen seuran yhteishanke.
Lue lisää uutisia
Jokainen porras vie lähemmäs huippua – osallistu UniSportin Mount Everest -haasteeseen HeiaHeiassa
Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta juhlistavat tämän vuoden Porraspäiviä yhteisellä matkalla kohti Mount Everestin huippua. UniSportin uusi HeiaHeia-hyvinvointisovellus innostaa liikkumaan arjessa, tekee hyvinvointiteot näkyviksi ja tuo koko yhteisön mukaan yhteiseen haasteeseen.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.