Uutiset

Maija Savolaisen valokuvat uusintavat purjehduskuvastoa

Julkaistu:
Valokuvaaja Maija Savolaisen kuvat kertovat feministisestä purjehduskulttuurista. Hän haluaa haastaa purjehtimisen yleistä kuvastoa – ja tuoda esiin huolen Itämeren ympäristötilasta.
Neljä henkilöä kerääntyy vihreän järven rannalle, osittain lehvästön peitossa, tutkien jotain vedessä.
Kuva: Maija Annikki Savolainen

Kuvissa nuoret purjehtijanaiset lähtevät satamasta, reivaavat purjeita ja selviytyvät karuissakin sääolosuhteissa. Niistä välittyy yhdessäoloa, ystävyyttä ja hauskanpitoa. Niistä puuttuu perinteisten miesvaltaisten purjehduskuvien ylellisyys, teknologinen suuntautuminen ja kilpailuhenkisyys.

Tohtoritutkija, valokuvaaja Maija Annikki Savolainen uskoo, että valokuvilla on valtava potentiaali uusien yhteisöjen, kulttuurien ja tulevaisuuksien luomisessa.

Hän työstää parhaillaan väitöskirjaa Aalto-yliopiston taiteen ja median laitokselle, johon hän on kuvannut nuoria naisia veneilyn parissa. Savolainen haluaa haastaa yleisen kuvan purjehtimisesta – se ei ole pelkästään yksilö- ja etenkin mieskeskeinen kilpalaji arvosponsoreineen, kuten median tarjoamassa kuvastossa yleisesti nähdään.

Kaksi lasta istuu veneessä, toinen vihreässä paidassa ja mustissa shortseissa, toinen sinisessä paidassa ja farkkushortseissa.
Kuva: Maija Savolainen

Väitöstutkimuksessa ei ole kuitenkaan kyse vain monimuotoisuudesta ja edustuksesta. Se on myös taiteellinen tutkimus Itämeren ympäristökatastrofista, kuten sinilevän vuotuisista massaesiintymistä.

Savolainen on seurannut meripartiolaisia ja sitä, kuinka purjehtijat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa luonnon – ja vahingoittuneen ekosysteemin kanssa. Kanssaelon mahdollistajana on vastavuoroisuus sekä yhteinen kieli – fytografia – purjehtivien naisten ja sinilevän välillä.

Väitöskirjan ensimmäinen taiteellinen osa on tehty yhteistyössä graafisen muotoilijan Päivi Helanderin kanssa. Yhteistyöstä on syntynyt saaristomerelle sijoittuva utopistinen tarina Phytopia, joka kertoo naisten purjehduskulttuurista ja vallitsevasta sinileväongelmasta. Teoskokonaisuudessa Helander on kehittänyt visuaalisen ”aakkoston” sinileväbakteerien muodostelmista ja käsittelee levää kielijärjestelmänä.

Näyttely:

Maija Annikki Savolainen & Päivi Helander: Phytopia 8.8.–7.9.2025
Valokuvakeskus Peri ry, Vanha Suurtori 5, Turku
Aukioloajat: ke–pe 12–18, la–su 12–16

Lauantaina 6.9 klo 14.00-15.00 näyttelytilassa järjestetään keskustelutilaisuus Naisten purjehduskulttuuri ja ympäristökatastrofin estetiikka

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Värikäs laserskannauksen tyylinen poikkileikkaus vanhasta kupolikattoisesta teollisuusrakennuksesta
Mediatiedotteet Julkaistu:

3D-teknologia paljasti uusia rakenneyksityiskohtia Halsuan 200-vuotiaasta puukirkosta

MeMo-instituutti on mallintanut Keski-Pohjanmaalla sijaitsevan Halsuan kirkon ja sen kellotapulin fotorealistiseksi ja mittatarkaksi 3D-malliksi.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
A person typing on a laptop, with notebook and table open, sun shines on the items
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa

Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.