Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Taide on ollut keskeinen tapa kuvitella ja kertoa Suomea. Taidetta ja muotia yhdistelevä näyttely Maamme, kaikkien kutsuu pohtimaan, miten käsitykset suomalaisuudesta ovat eri aikoina syntyneet ja muuttuneet: keiden näkökulmat ovat muokanneet kansallista identiteettiä, ja keiden ääni kuuluu nyt ja tulevaisuudessa.
Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely Maamme, kaikkien kokoaa yhteen kymmenen taidesäätiön kokoelmista valittuja teoksia ja tuo ne vuoropuheluun nykymuodin kanssa. Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Runsas näyttely tekee tilaa moninaisille äänille ja näkökulmille. Taidehallissa nähdään rakkaita klassikkoteoksia, harvemmin esiteltyjä nykytaideteoksia sekä säätiöiden uusia hankintoja: maalaustaidetta, valokuvaa, tekstiilitaidetta ja liikkuvaa kuvaa. Näyttelyn teokset ulottuvat 1800-luvun lopulta nykypäivään. Säätiöiden kokoelmista valittujen töiden rinnalla näyttelyssä on mukana teoksia nykysuunnittelijoilta, joille muoti on kriittisen ajattelun ja ilmaisun väline. He tarkastelevat ruumista, identiteettiä ja suomalaisuutta materiaalien ja muodon keinoin, laajentaen käsitystä siitä, mitä muoti voi olla.
Maamme, kaikkien juhlistaa taiteen ja muodin kykyä kertoa, kuvitella ja rakentaa avointa ja kaikille yhteistä Suomea. Se muistuttaa, että taide ja muotoilu eivät ole vain kuvia ja esineitä, vaan tapoja ajatella ja keskustella. Ne auttavat ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja pitämään esillä arvoja myös silloin, kun niistä ei ole yksimielisyyttä.
Maamme, kaikkien. Taidehalli (Nervanderinkatu 3, Helsinki) 20.3.–17.5.
Lue lisää uutisia
1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona
Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.
Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja
Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.
Digiklinikka paransi hoidon saatavuutta Pohjanmaalla – vaikutuksia tutkittiin poikkeuksellisen laajassa satunnaistetussa kokeilussa
Aalto-yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Turun yliopiston tutkijat selvittivät, millaiset ihmiset käyttivät perusterveydenhuollon chat-palveluita ja miten ne vaikuttivat palveluiden käyttöön Pohjanmaan hyvinvointialueella.