Maailman tunnetuimmilla brändeillä työskennellyt Miklu Silvanto, miten ruokit luovuutta?

Aalto-yliopistolla puhutaan ”radikaalista luovuudesta”. Mitä ajatuksia se herättää sinussa?

”Usein kirkkain luovuus on radikaalia: mitä enemmän asiat ja ideat ovat aikaansa edellä, sitä radikaalimmalta ne näyttävät.

Itse kasvoin muotoilijana Applella. Siinä tekemisessä on aidosti radikaalia luovuutta. Esimerkiksi Applen retail storet tehtiin sillä ajatuksella, että niissä kukaan ei yritä myydä mitään. Ei siitä radikaalimpaa ideaa ole. Silti niistä on tullut maailman menestyneimpiä kauppoja.”

Miten ruokit omaa luovuuttasi?

”Uskon luovuuden ja kurinalaisuuden liittoon. Voit olla sitä vapaampi mitä kurinalaisemmin teet töitä. Jos kellut ilman rakennetta ympäriinsä, et oikeastaan ole vapaa.

Minulla ei ole luovuuden kuivia jaksoja eikä jumeja. Luulen, että tämä on seurausta juuri siitä kurinalaisuudesta.

Kurinalaisuus merkitsee minulle selkeyttä ja rakennetta ajankäytössä, vähän kuin ala-asteella, missä kaikelle oli oma aikansa ja paikkansa. Huomaan esimerkiksi itsestäni sen, että olen analyyttisimpi aamuisin, vapaampi iltapäivisin - tässä on hyvä syy asetella tiettyjä päivän tekemisiä tiettyyn järjestykseen. Aamun kirkkaita analyyttisia tunteja ei kannata käyttää mailien selaamiseen.

Toinen luovuuden osatekijä on ympäristön vaikutus yksilöön. Applella ollessa se meidän koko Apple Park -rakennus oli tehty luovasti, se henki Applen arvoja. Tuntui, että voi hakea voimaa siitä rakennuksesta. Siellä esimerkiksi osassa palaverihuoneista ei ole tuoleja, vaan niissä pidetään crossfunctional standuppeja, nopeita ja ytimekkäitä kokouksia, joissa ei jäädä jaarittelemaan.

Tässä on vielä kaksi selkeää esimerkkiä kurinalaisuuden voimasta: Jos olet kokeillut paastota, huomaat, että maistat kaiken sen jälkeen selkeämmin. Tai jos meditoit, observoit kaiken kirkkaammin sen jälkeen.”

Mikä osuus luovuudella on siinä, että käyttäjät eivät kyllästy Ouraan?

”Meidän missio on Make health a daily practice, me autetaan ihmisiä tekemään terveydestä päivittäinen juttu ja kannustetaan ihmisiä pitämään itse huolta hyvinvoinnistaan. Ouralla käyttäjiä kohdellaan empaattisesti. Uskon, että juuri empatia on ollut Ouran menestyksen taustalla.

Parhaimmillaan Oura toimii vähän niin kuin kuudes aisti. Moni saa tosi paljon irti jo siitä, että vilkaisee sormusta hetken aamulla ja toisen kerran illalla. Pienellä vaivalla saa paljon tietoa omasta terveydestään.”

Kuinka pitkälle tulevaisuuteen katsot luovassa työssä?

”Nythän me eletään poikkeuksellisen teknologisen vallankumouksen keskellä.

OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman sanoi eräässä konferenssissa hiljattain, että ihmiset jotka syntyvät nyt, eivät tule koskaan olemaan fiksumpia kuin teknologia. Teknologian älykkyyden kehitysnopeus on niin kova, ettei ihminen enää saa sitä kiinni. Tällaisena aikana ei tarvitse miettiä kovin kauas, lyhyellä aikavälilläkin tulee niin paljon muutoksia.”

Olet sanonut, että halusit siirtyä ”makeiden tuotteiden suunnittelusta makeiden firmojen rakentamiseen”. Mitä se tarkoittaa?

“Lempilainauksiani siitä, miten lähestyä luovaa työtä, on tämä ajatus: the goal is not to make great art, the goal is to be in a state that makes great art inevitable. Tähän pyrin myös omassa työssäni: rakennan ympäristöjä, joissa hienot tuotteet syntyvät. Paras tilanne on se, kun lahjakkaat, uteliaat, omistautuneet, monista taustoista tulevia ihmiset saadaan tekemään tehokkaasti yhteistyötä yhteisen vision saavuttamiseksi.”

Mikä työssäsi on vaikeinta?

”Useimmiten se, että oikeasti tärkeät asiat pysyisivät tärkeinä. Loputtomien mahdollisuuksien edessä kaikista vaikeinta on priorisointi.”

Teksti: Reetta Räty

Alkuperäinen juttu on julkaistu Aalto EE:n Aalto Leaders`Insight-lehdessä.