Lotta Partanen vaihtoi designin uuden liiketoiminnan luomiseen

Taiteen maisteri Lotta Partanen kokee olevansa unelmatyössään johtaessaan VTT:n LaunchPad deeptech-yrityshautomoa. Tässä hän pystyy hyödyntämään aiempia opintojaan ja urakokemuksiaan.

”VTT:n tutkimus lähtökohtana on päättymätön noutopöytä. Tavoitteena on luoda VTT:n tutkimukseen ja VTT-omisteiseen teknologiaan pohjautuvia, erittäin laadukkaita startup-yrityksiä, jotka ovat hyvin rahoitettuja ja tähtäävät globaaliin vaikuttavuuteen”, Partanen kuvaa.

Tämä vaatii sitä, että yritys houkuttelee heti alkuvaiheessa pääomasijoittajilta miljoonien rahoituksen. Siksi sekä tiimin että liiketoimintasuunnitelman pitää olla vahvoja.

Ennen VTT:tä Partanen on ehtinyt vaihtaa useasti suuntaa sekä opinnoissaan että urallaan. Kun hän vuonna 1999 päätyi silloiseen Taideteolliseen korkeakouluun tekemään kalustesuunnittelun maisteriopintoja, hän oli jo IB-lukiossa ehtinyt hylätä ajatuksen diplomi-insinöörin urasta, kokeillut valtiotieteen opintoja ja opiskellut hollantilaisessa taideteollisuusakatemiassa.

Valtiotieteen opinnot jäivät koska Partanen huomasi, että alan opiskelijoilla ei ollut mitään ajatusta mihin he työllistyisivät 90-luvun lama-Suomessa.

Muotoilija löytää aina töitä

”Ajattelin, että kun rupean muotoilijaksi, löydän aina töitä: maailma on täynnä ongelmia, joihin voin kehittää ratkaisun.”

Amsterdamilaiseen Gerrit Rietveld -akatemiaan Partanen päätyi, koska hän oli jo aiemmin asunut ulkomailla ja halusi pois Suomesta. Koulu oli kokeellinen ja abstrakti, paljon tehtiin tietokoneella. Partanen oli valinnut suunnakseen arkkitehtuurin, mutta koki tiensä nousevan pystyyn.

Sitten Partaselle selvisi, että Taikin maisteriohjelmaan voi päästä opiskelemaan portfolion perusteella ilman kandidaatin tutkintoa. Hän palasi Suomeen.

”Taikissa pääsin oikeasti opettelemaan tekniikoita. Se oli hyvin konkreettista, minulle valkeni mitä on uutta luova kyvykkyys ja bisneslogiikka. Opin, että muotoilijan siivu tuotteesta on kuitenkin pieni.”

Partanen huomasi, ettei hänellä ollut paloa suunnitella taas yhtä tuolia maailman kaikkien tuolien jatkeeksi. Seuraava askel oli ryhtyä Taikin vastaperustetun MediaLabin sivuaineopiskelijaksi ja jatkaa sitten siellä maisteriksi.

”MediaLab oli minulle tutumpi ja turvallisempi ympäristö. Tulimme sinne kaikki ihan kummallisilla taustoilla ja ihmettelimme, mikä tämä uusi digitaalinen maailma on. Ilmapiiri oli avoin, utelias ja tietämätön. Tämä loi mahdollisuuden toteuttaa visiotaan niille, joilla sellainen oli.”

Partasen visio oli selvittää, miten materiaaliin pohjautuviin esineisiin ja rakenteisiin voi yhdistää digitaalisen tason ja saada tämän vuorovaikutuksen palvelemaan ihmistä.

Opinnot rohkaisivat pelottomuuteen

”Opinnot rohkaisivat pelottomuuteen: mene ja tee vain. Opetus tarjosi myös tukea tekemiseen ja auttoi löytämään keinoja toteuttaa visioita käytännössä.”

Mutta edes vielä maisteriksi valmistumisensa aikaan Partasella ei ollut selvää ajatusta, miten hän pääsisi urallaan alkuun. Hän otti aikalisän jäämällä yliopiston tutkimusryhmään vuoteen 2004 asti. 

Sitten löytyi muotoilun edelläkävijänä tunnetun Philipsin verkkosivuilta juuri hänelle istuva työpaikkailmoitus: sisustusarkkitehti, joka on myös vuorovaikutussuunnittelija, USA:n itärannikolle.

Tapahtui kuitenkin Partaselle tyypillinen käänne. Pitkän ja läpinäkymättömän rekrytointiprosessin jälkeen hän päätyikin Philips Designin uutta liiketoimintaa kehittävään yksikköön Hollannissa.

”Siellä minulle alkoi valaistua innovaatiodesign, uuden liiketoiminnan luominen hyvin monialaisena yhteistyönä. Tajusin, ettei minua perinteinen design kiinnosta vaan uuden luominen.”

Ennen VTT:tä Partanen ehti myös työskennellä kuusi vuotta Nokialla innovaatiopäällikkönä, tulevaisuuden ennakoinnissa ja strategiayksikössä sekä pari vuotta Fortumilla asiakaslähtöisen suunnittelun asiantuntijana.

”Nyt haluan valtaa vaikuttaa”

”Minulla oli kuitenkin hirveä kaipuu päästä takaisin soveltavan tutkimuksen pariin. En koskaan ollut hinkunut johtajapesteille, mutta sitten tuli ajatus, että nyt haluan itse pistää putiikin pystyyn ja elää omien virheideni kanssa, että olisi valta vaikuttaa.”

Partanen huomasi, että VTT etsii ihmistä luomaan uutta yrityshautomoa. VTT:ltä on toki lähtenyt teknologiaan perustuvia spinoff-yrityksiä jo pitkään, mutta uuden VTT LaunchPadin piti olla kehittynein versio tästä toiminnasta.

”Hain sinnikkäästi hommaa, tulin jo ensimmäiseen haastatteluun blueprintin kanssa.”

Uusi työ lähti vauhdilla liikkeelle: kun Partanen aloitti huhtikuussa 2019, tavoitteena oli, että juhannukseen mennessä hautomolla olisi ensimmäiset tiimit valittuina.

Alun perin Partanen sai työparikseen Tiia-Maria Jaakkolan, joka oli juuri väitellyt Aallossa biotuotealalta. Nyttemmin tiimi on kasvanut ja tarjoaa kiihdyttämöpalveluita myös ulkopuolisille yrityksille.

LaunchPad toimii niin, että VTT:läiset ehdottavat ideoitaan ja kaikki kriteerit täyttävät tiimit otetaan mukaan hautomoon. Partasen mukaan hänen taidetaustansa oli saanut hänet turhautumaan erilaisiin tuomaristoihin, joilla on oikeus päättää mikä on hyvää ja mikä karsiutuu.

”Minusta myös bisnesmaailmassa pitää palkita ne, jotka näyttävät, että he pystyvät etenemään tavoitteeseen. Tiimit joko edistyvät tai eivät edisty hautomossa, kaikki sisään -mentaliteetti on osoittautunut oikeaksi.”

Hautomossa on mukana 5-10 tiimiä. Vaiheen kesto vaihtelee paljon idean laadun ja tiimin kypsyyden mukaan. Nopein tiimi on edennyt neljässä kuukaudessa, hitain neljässä vuodessa.

”Pyrimme räätälöimään tuen tapauksen mukaan. Yleensä se pohjautuu tiimien sparraukseen ja rahoituksen suunnitteluun.”

Hautomon onnistumisprosentti on vaikuttava: noin puolet ideoista on päätynyt rahoituskelpoisiksi yrityksiksi. 15 startupin arvo on yhteensä 500 miljoonaa euroa.

Kaappidesignerit liittyvät yhteen

Suuryrityksissä työskennellessään Partanen halusi jakaa työelämässä oppimaansaluennoimalla ja pitämällä yhteistyökurssia Medialabrassa.

”Parina vuotena olin myös valitsemassa maisteriopiskelijoita sinne. Toivon vastaisuudessakin voivani antaa takaisin yhteisölle, josta olen itse saanut paljon.”

Partanen on äskettäin osallistunut yhdessä sarjayrittäjä Maija Itkosen kanssa podcast-sarjaan, joka liittyy Aallon International Design Business Management -koulutusohjelman 30-vuotistaipaleeseen. Itkosen uusin startup Onego Bio kuuluu VTT:n hautomon menestystarinoihin.

”Olemme Maijan kanssa molemmat kaappidesignereita, eli olemme välttäneet liikemaailmassa kertomasta muotoilijakoulutuksestamme. Tiedämme muitakin, jotka piilottelevat bisneksessä taiteen maisterin tutkintoa. Muut kaappidesignerit ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä!”

Partanen ihmettelee myös nyky-Aallon dilemmaa: Aallon taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin korkeakoulusta tulee suhteellisen suuri osa yliopistotaustaisista yrityksistä Suomessa. Silti taiteiden ja suunnittelun opiskelijat kokevat usein, että bisnes ei heidän puolelleen kuulu. Näin siitäkin huolimatta, että Aallossa on valtavasti potentiaalia luovan ajattelun yhdistämisessä bisnesajatteluun.

”Sanoisin opiskelijoille, että ole utelias, kokeile ja tee eri juttuja, anna uteliaisuutesi johdattaa sinua, Hakeudu aina itseäsi osaavampien seuraan ja pyri oppimaan kaikessa, mitä teet. Innovaatioiden kaupallistamisessa, niin kuin muussakin tekemisessäsi, aseta tähtäimesi ensisijaisesti maailman kärjen tuntumaan.”

Teksti: Heidi Hammarsten