Liiketoiminnan turvallisuusriskit moninaisia Venäjällä ja Kiinassa

Esimerkiksi korruptio ja raskas byrokratia hankaloittavat liiketoimintaa ja voivat pahimmillaan vaarantaa yrityksen turvallisuuden. Uhkan yritystoiminnalle saattavat aiheuttaa myös paikallisten yritysten läpinäkyvyyden puute, saatavilla olevan tiedon epäluotettavuus, sopimusrikkomukset sekä säädösten jatkuva muuttuminen. Viime vuosina liiketoiminnan riskit ovat Venäjällä ja Kiinassa siirtyneet ulkoisista riskeistä yritysten sisäisten turvallisuusuhkien, kuten varojen väärinkäytön ja tietovuotojen suuntaan.

Yritysten kohtaamista turvallisuusriskeistä keskusteltiin CEMATin järjestämässä Liiketoiminnan turvallisuus Venäjällä ja Kiinassa -seminaarissa 14.12.2011 Palacessa. Seminaari keräsi Palacen konferenssisalin täyteen kiinnostuneita osallistujia keskustelemaan asiantuntijapaneelin johdolla liiketoiminnan turvallisuuteen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista. Seminaarissa julkistettiin myös tutkimusprojektin loppuraportti.

CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen taustoitti turvallisuusriskien kenttää hankkeen tutkimusaineiston perusteella. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä suurten että pk-yritysten kokemuksia turvallisuusriskeistä ja niihin varautumiskeinoista. Yli sata haastateltua suomalaisyritystä oli kohdannut sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, kuten IPR-loukkauksia, korruptiovaateita ja rikollisuutta. Lisäksi niillä oli kokemuksia yrityskaappauksista, tietomurroista ja urkinnasta. Monenlaisia riskejä liittyi myös paikalliseen työkulttuuriin, yritysviestintään ja viranomaistoimintaan. Riskitilanteita pyrittiin ennaltaehkäisemään monin tavoin, kuten huolehtimalla tietoturvasta, käyttämällä asiantuntijoita sopimusten laadinnassa sekä valvomalla toimintoja tiiviimmin kuin Suomessa. Ongelmatilanteissa yritykset ovat peränneet oikeuksiaan suoraan sopimuksen rikkojalta ja tarvittaessa oikeusteitse.

Hyvä johtaminen ja avoimuus ratkaisuna lahjontavaateisiin

Korruptio on erityisen haastava turvallisuusriski julkisen sektorin kanssa toimittaessa. Se on lisääntynyt ja systematisoitunut, ja näkyy yritysten arkipäivässä sekä Venäjällä että Kiinassa. Kososen mukaan tahtotila korruption kitkemiseksi on olemassa, mutta kamppailu on vielä tehotonta. Suomen Moskovan suurlähetystön ministerineuvos Marja Liivala totesi, että Venäjällä lahjonnasta kärsivät tällä hetkellä sekä kotimaiset että ulkomaiset yritykset. Ilmiö on levinnyt laajalle yhteiskuntaan koululaitosta, terveydenhuoltoa ja armeijaa myöten.

Panelistit kuitenkin arvelivat, että Venäjän tuleva WTO-jäsenyys voisi lievittää maan korruptio-ongelmaa. Yrityksillä on jo nykyään erilaisia keinoja torjua lahjontavaateita, kuten hyvä johtaminen sekä avoimuus tiedottamisessa ja viranomaissuhteissa. Suomalaiset kieltäytyvät korruptiosta, ja oma selusta pidetään mahdollisimman puhtaana. Konsun toimitusjohtaja Pirjo Karhu painotti, että Venäjällä suomalaisyrityksen kannattaa pitää omistus ja päätöksenteko omissa käsissään ja toiminta läpinäkyvänä.

Sama koskee suomalaisyritysten kokemuksia Kiinassa. Pitkään Finpron Aasian-toimintoja johtanut Ilpo Kaislaniemi, ex Vice President, Development Asia, korosti hyviä viranomaissuhteita ja niiden hoitamista avoimesti ja läpinäkyvästi.

Taustatarkastusten, ennakoinnin ja sopimusten merkitys

Kiina ja Venäjä ovat kehittyviä talouksia, joissa yrityspopulaatio on vielä nuorta. Koska yrityssektorin toiminta ei ole läpinäkyvää, ilman paikallisia verkostoja suomalaisyritysten on vaikea löytää hyvä paikallinen partneri tai luotettava avaintyöntekijä. Esimerkiksi Venäjällä on taustatarkastuksiin erikoistuneita yrityksiä, joilta voi ostaa taustatietopalveluja. Epävirallisten tahojen käyttämisessä yritykset ovat kuitenkin varovaisia, jotta eivät tule käyttäneeksi lainvastaisia keinoja, totesi erikoistutkija Timo Valtonen Suojelupoliisista.

Lait sinänsä ovat Venäjällä kunnossa, mutta ongelmia voi tulla niiden toimeenpanossa. Viranomaiset saattavat olla puolueellisia paikallisten yritysten hyväksi sekä Venäjällä että Kiinassa. Panelistien mukaan suomalaisyritysten pitäisi arvioida realistisesti kohdemaassa toimimisen riskit ja oman yrityksen riskinkantokyky. Jos yrityksellä ei ole varaa valvoa toimintaa tai käyttää asiantuntijoita, kuten kirjanpitäjää, lakimiestä ja tulkkia, esimerkiksi Venäjälle ei kannata mennä lainkaan.

Kiinassa puolestaan paikalliset kumppanit saattavat pitää tehtyä sopimusta vain ”raamina”, jota voidaan muokata tilanteen muuttuessa. Jotta sopimusrikkomuksilta vältyttäisiin, monet suomalaisyritykset palkkaavat hyvän lakimiehen ja huolehtivat, että kaikki yritykselle tärkeät asiat mainitaan sopimuksessa. Vaikka tilanne on tässä suhteessa parantunut aiempaan verrattuna, liiketoiminnassa on edelleen hyvä muistaa vanha brezhneviläinen sanonta: "luottamus hyvä, kontrolli parempi". Kiinassa pitkään toiminut Pertti Värtö, nykyisin Ecolution Oy:n hallituksen puheenjohtaja, suositteli että etenkin pienyritykset käyttäisivät ennakkomaksuja Kiinaan myytäessä; jos asiakkaalle antaa luottoa, alkavat myös ongelmat.

Mikäli paikallinen kumppani ei pidä kiinni sopimuksesta - esimerkiksi alihankkija toimittaakin sovittua huonompaa tavaraa tai asiakas ei maksa tuotteita - voi sopimuksen täytäntöönpanoa hakea oikeusteitse. Panelistien mielestä Venäjällä kannattaa nykyään viedä oikeuteen ainakin veroasiat ja asiakasmaksurästit. Muuten oikeudenkäynnit ovat usein kalliita ja hitaita. Lisäksi ja riskinä ovat oikeusistuimen puolueellisuus paikallisen kiistakumppanin hyväksi ja tuomion täytäntöönpanon puuttuminen.

Venäjällä yritykset ovat joutuneet myös liiketoiminnan kaappausten kohteeksi. Paikalliset kumppanit ovat saattaneet käynnistää rinnakkaisbisneksen varsinaisen liiketoiminnan oheen tai kaapata asiakaskunnan käyttämällä suomalaisyrityksen nimeä. Lisäksi paikallinen yritysjohto on voinut vallata liiketoiminnan ja siirtää - paperilla laillisesti - omaisuuden pois suomalaisyritykseltä. Ehkäistäkseen kaappauksia suomalaiset ovat lisänneet yrityksensä valvontaa olemalla enemmän läsnä, säilyttämällä asiakasrekisterinsä turvallisesti ja huolehtimalla yrityksen sisäisestä turvallisuudesta. Myös suomalaiset viranomaiset, kuten suurlähetystön yhteydessä toimivat poliisiyhdysmiehet, ovat kiinnostuneita yritysten ongelmista ja voivat auttaa omien viranomaissuhteidensa kautta.

Suojaaminen ja tiedon pilkkominen aseina kopiointia vastaan

Kiinan erityisongelmia ovat kopiointi ja muu immateriaalioikeuksien (IPR) rikkominen. Kiinalaiskilpailijat, -työntekijät ja -alihankkijat kopioivat yritysten nettisivuja, esitemateriaaleja ja tuotteita, lähinnä niiden ulkonäön. Tuotteiden sisältö tai toiminnallisuus on ollut vaikeampi kopioida, jolloin suomalaisyritysten ongelmaksi ovat nousseet huonolaatuisten kopiotuotteiden leviäminen markkinoille ja tätä seuraava maineenmenetys. Kopiointiin törmää kaikkialla Kiinassa, ja esimerkiksi viranomaisille toimitetut lisenssidokumentit voivat vuotaa paikallisille kilpailijoille.

Suomalaisyritykset ovat pyrkineet ennaltaehkäisemään kopiointia monin tavoin: tuotemerkit on rekisteröity, tuotteet patentoitu ja tuotekehitys pidetty nopeana. Lisäksi alihankinta on pilkottu osiin kokonaiskuvan salaamiseksi yksittäisiltä alihankkijoilta, ja viranomaistahoille luovutettaviin teknisiin suunnitelmiin on lisätty tarkoituksellisia pikkuvirheitä. Myös yrityksen tietoturva pyritään pitämään kunnossa eikä tarpeetonta tietoa jaeta edes henkilöstölle.
Panelistit arvioivat, että Kiinan lainsäädäntö turvaa yritysten IPR-oikeudet hyvin ja että maa on menossa kohti länsimaista järjestelmää. Tilanteen arveltiin helpottuvan jatkossa, kun kiinalaisten keskinäiset kopiointiriidat lisääntyvät ja myös paikalliset yritykset alkavat kaivata immateriaalioikeuksien suojaa.

Hankkeen tutkimusraportti:
Kosonen, R (2011)
Liiketoiminnan turvallisuus Venäjällä ja Kiinassa
Aalto-yliopiston julkaisusarja KAUPPA+TALOUS 11/2011

Lisätietoja:
Johtaja, professori Riitta Kosonen, CEMAT, [email protected]