Uutiset

Lasten oppimistulosten eroihin etsitään parannusta uudella hankkeella Espoossa – tavoitteena ennaltaehkäistä sosiaalista eriytymistä

Lasten oppimistaitojen tukemisella on suuri vaikutus muun muassa jatko-opiskeluun ja työllistymiseen.
Ihmiset istuvat pöydän ääressä, jolla on papereita, kyniä ja värikkäitä kuusikulmiokortteja.
Hankkeen suunnittelua. Kuva: Annukka Svanda

Viime viikkoina laajasti uutisoidut Pisa-tutkimustulokset kertovat karua kieltään siitä, että maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on suomen- ja ruotsinkielisiin oppilaisiin verrattuna selvästi heikommat oppimistulokset. Aalto-yliopisto ja Espoon kaupunki aloittavat nyt kaksivuotisen hankkeen, jonka tavoitteena parantaa kaikkien lasten ja nuorten oppimistuloksia palvelumuotoilun keinoin, ja pyrkiä osaltaan kuromaan myös tätä railoa maahanmuuttajataustaisten sekä suomen- ja ruotsinkielisten lasten välillä. 

Aalto-yliopiston muotoilun laitos ja Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimiala tutkivat ja kehittävät kaksivuotisessa Kasvatuskumppanuus-hankkeessa huoltajien ja koulun yhteistyötä, ja sitä kautta lasten oppimistaitoja. Hanketta ovat valmistelleet väitöskirjatutkija Annukka Svanda sekä hankkeen vastaava professori Tuuli Mattelmäki yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. 

”Hanke on yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellinen, sillä lasten oppimistaitojen tukemisella on valtava vaikutus esimerkiksi jatko-opintoihin sekä työllistymiseen. Hankkeen laajempana tavoitteena on myös edistää kotoutumista ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sosiaalista eriytymistä ja yhteiskuntaluokkien syntymistä”, Svanda toteaa. 

Kaksivuotinen hanke alkaa syksyn 2024 aikana ja se jatkuu vuoteen 2026. Yhteistyötä tehdään sekä Espoon kaupungin kasvun ja oppimisen toimialan, että myöhemmin valikoituvien espoolaisten yhteistyökoulujen kanssa. 

”Tutkimuksessa keskitytään siihen, miten palvelumuotoilun keinoja soveltaen voidaan tukea koulujen ja huoltajien yhteistyötä, ja näin edistää lasten ja nuorten oppimistuloksia. Jo aiemmin on havaittu, että perheiden käsitys omasta roolistaan oppimisen tukemisessa sekä koulujen valmiudet tukea tätä roolia vaikuttavat vahvasti lasten oppimistaitoihin ja koulumenestykseen”, Mattelmäki sanoo. 

Hankkeessa selvitetään koulujen ja huoltajien yhteistyön avainkohtia, ja niissä mahdollisesti kohdattavia ongelmia. Palvelumuotoilun ihmislähtöisen ja osallistavan otteen tavoitteena on saada kaikki osapuolet tasapuolisesti mukaan, niinpä pyrkimyksenä on kysyä kaikkien osapuolten mielipiteitä, tarpeita, tarvetta muutoksille, hyviä käytäntöjä sekä hahmottaa sitä, missä asioissa erityisesti tarvitaan tukea. 

Vaikka hanke ei kohdistu ensisijaisesti lapsiin, pyritään kuitenkin kuulemaan kaikkia oppimiseen vaikuttavia osallisia, myös lapsia. Tulosten pohjalta kehitetään kasvatuskumppanuuden toimintamalli, joka tukee ja edistää lasten oppimista. Tulevaisuuden tavoitteena on, että koulu pystyy jatkossa tarjoamaan tukea kaikenlaisiin tilanteisiin ja kaikille perheille. 

Espoon kaupungille hankkeessa olennaista on kehittää yhtenäinen ja onnistunut kasvun ja oppimisen polku kaikille espoolaisille lapsille ja nuorille. 

Lisätietoja: 

Hankkeen vastaava professori Tuuli Mattelmäki, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], p. 0503724428 

 Väitöskirjatutkija Annukka Svanda, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, [email protected], p. 0503099436 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.