Uutiset

Lapsuuden harrastuksista tuli professori Maarit Käpylän työ

Lapsena Maarit Käpylä oli ujo ja syrjäänvetäytyvä tyttö, jota kiinnostivat tähdet ja koodaaminen. Nyt hän tutkii auringon aktiivisuutta, eikä se onnistuisi ilman tietotekniikkaa.
Nainen seisoo ja katsoo sivulle hymyillen kädet puuskassa. Hänellä on päällään musta paita ja sininen huivi ja aurinko värjää taustaa vaaleaksi.
Professori Maarit Käpylä tutkii aurinkoa ja sen aktiivisuutta. Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Maarit Käpylä tutkii alaa, jota harva vielä tuntee. Hän on nimittäin astroinformaatikko. Kun sanoja ”astroinformaatikko” ja ”astroinformatiikka” googlettaa suomeksi, hakuosumia löytyy tuskin lainkaan.

”Astroinformaatikko on tutkija, joka käyttää tietojenkäsittelyn menetelmiä yrittääkseen ymmärtää jotain astrofysikaalista tutkimuskohdetta. Oma tämänhetkinen tutkimusaiheeni liittyy eniten aurinkoon ja auringon aktiivisuuteen”, vuoden 2020 alussa Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professorina aloittanut Käpylä selittää.

Käpylä tutkii magnetisoitunutta plasmaa eli ainetta, joka on jostain syystä ionisoitunut. Tällaiset aineet ovat kiinnostavia, sillä magneettikenttä saa objektit käyttäytymään eri tavalla kuin ne käyttäytyisivät ilman sitä.

”Kaikki auringon aktiivisuus tulee magneettikentästä. Samaten, jos mennään galakseihin, magneettikentällä on iso rooli tähtien synnyssä ja vähän joka paikassa. Siihen liittyy isoja tutkimuskysymyksiä: mikä magneettikentän rooli on ja miksi se saa auringon pyrskähtelemään välillä enemmän ja välillä vähemmän?”

Opiskeluvuosinaan Käpylä opiskeli niin tähtitiedettä kuin fysiikkaa ja matematiikkaa.  Tietojenkäsittelytieteen menetelmät auttavat käsittelemään tähtitieteen ja avaruusfysiikan valtavia havaintoaineistoja. ”Jos emme valjasta tietojenkäsittelytieteen menetelmiä tähän tutkimukseen, olemme pulassa datan määrän ja kompleksisuuden kanssa.”

Ujosta jännittäjästä esillä olevaksi tutkijaksi

Käpylä sanoo olleensa aina oman tiensä kulkija. Lapsena koodaaminen kiinnosti enemmän kuin sosiaaliset menot. ”Olin hyvin ujo ja syrjäänvetäytyvä nörttityttö. Vietin aikaa paljon mieluummin ’kuusnepan’ kuin muiden ihmisten kanssa – tai lähdin illalla katselemaan tähtiä.”

Käpylä opetteli jo pienenä eri tähdistöt vanhempien kirjahyllystä löytyneestä Tähtitaivaan oppaasta. Se oli oikeastaan ensimmäinen kirja, jonka hän luki. Aurinkoisina päivinä hän odotti iltaa, jolloin pääsisi tarkkailemaan makuupussista tähtitaivasta. Vanhemmat tulivat joskus mukaan, ja usein matkassa kulki perheen koira.

Jos emme valjasta tietojenkäsittelytieteen menetelmiä tähän tutkimukseen, olemme pulassa datan määrän ja kompleksisuuden kanssa

Maarit Käpylä

Koulussa luokkatoverit pitivät Käpylään etäisyyttä, ja mitä vanhemmaksi hän varttui, sitä enemmän muut pitivät häntä ”nipona”. Lukioaikoina hän vietti illat vaikeimpien matematiikan laskujen parissa yksinkertaisesta syystä: niiden ratkaiseminen oli hauskaa. ”En ajatellut, että haluaisin olla luokan priimus tai paras. Sellainen ajattelu on aina ollut kauhean kaukana minusta.”

Tutkijan täytyy osata olla esillä, ja sitä taitoa Käpylä on joutunut opettelemaan pitkään. Hän on kiitollinen vanhemmilleen siitä, että he patistivat häntä harrastamaan myös esimerkiksi pianonsoittoa. Sitä kautta esiintymistä joutui harjoittelemaan jo lapsuudessa. ”Olin jännittäjä, ja pelkäsin esiintymisiä ihan kauheasti. Jotenkin siihen kuitenkin oppii, että osa tutkijan elämää on mennä jonnekin ja kertoa kollegoille omasta työstä. Se tulee myös hyvin luontaisesti, kun on innostus kertoa, miten on ratkaissut jotain.”

Galaksien mallinnus sai innostumaan

Yliopisto-opintojen loppuvaiheessa, kun perusopinnoista oli tekemättä enää vain pro gradu -tutkielma, Käpylälle tuli tilaisuus tehdä astrofysiikkaan liittyvä projekti. Hän tarttui siihen heti. ”Se oli galaksien mallinnusta tietokoneella. Pystyin tekemään tutkimusta, joka oli selvästi uutta ja erikoista, ja kehittämään menetelmiä, joiden avulla saa uutta tietoa galaksien mallintamisesta. Se oli hirveän palkitsevaa, ja sille tielle jäin.”

Käpylä väitteli vuonna 1999 ja pääsi akatemiatutkijaksi vain kuusi vuotta myöhemmin. ”Olin ollut postdoc vain muutaman vuoden, kun jouduin jo johtamaan tutkimusryhmää itse. Se kasvatti aika kybällä: joutui ajattelemaan, etten olekaan enää yksin vaan tuossa on myös tuo jatko-opiskelija, jota ei halua jättää yksin.”

Käpylä johtaa astroinformatiikan tutkimusryhmää, jonka jäsenet tulevat erilaisista taustoista. Monitieteellisiä ilmiöitä olisi mahdoton tutkia, jos ryhmässä olisi pelkästään tietojenkäsittelytieteilijöitä tai astrofyysikkoja.

Poikkitieteellisen ryhmän johtaminen on ”haasteellista mutta hyvin palkitsevaa”. ”Melkein aina pitää keksiä jotain uutta. Työ vaatii uusia visioita, ja se siinä onkin palkitsevaa. Haasteena on, että kaikki vanhat menetelmät joudutaan yleensä heittämään pois.”

”Kollegat saattoivat sanoa, että olet työhaastattelussa naiskiintiön takia”

Työskennellessään tutkijatohtorina Käpylä huomasi, että nais- ja miesvaltaisista aloista sekä naiskiintiöistä alettiin puhua Suomessa yhä enemmän. Hän piti tasa-arvoasioiden ja naisten tekemän tutkimuksen nostamista hienona asiana, mutta:

”Moni ei välttämättä ajattele, mitä naiskiintiöt aiheuttivat naisille ja millaiseksi esimerkiksi työpaikan hakeminen muuttui. Kollegat saattoivat sanoa, että olet tässä haastattelussa sen takia, että on tällainen naiskiintiö.”

Moni ei välttämättä ajattele, mitä naiskiintiöt aiheuttivat naisille ja millaiseksi esimerkiksi työpaikan hakeminen muuttui.

Maarit Käpylä

Reilu kymmenen vuotta sitten Käpylää haastateltiin juttusarjaan, jossa esiteltiin miesvaltaisilla aloilla työskentelevien naisten tutkimusta. Hän ei uskonut, että kenelläkään voisi olla sellaisesta pahaa sanottavaa. ”Sitten ensimmäinen kommentti eräältä hyvin tunnetulta vanhemmalta tutkijalta oli, että ’jaa, susta on nyt tullut tuollainen mannekiini.’”

Ikävistä kokemuksista on jäänyt henkiset jäljet. Mutta ei Käpylä pidä siitäkään, että nyt joissakin tilaisuuksissa nostetaan valokeilaan vain naisia, otetaan valokuvia pelkästään naisosallistujista tai miehiltä kielletään pääsy kokonaan. Hänestä on syrjintää jättää osa porukasta ulkopuolelle minkä tahansa sukupuolen perusteella. ”Olen nähnyt molemmat ääripäät, enkä tykkää kummastakaan.” Käpylä puhuu aiheesta myös tietotekniikan laitoksen Diversity & Mentoring -tapahtumassa 25. syyskuuta.

”Arvostan, miten Aaltoa johdetaan”

Käpylä muutti alkuvuonna takaisin pääkaupunkiseudulle Saksasta, missä hän työskenteli Max Planck -instituutissa. Perhe seurasi perästä kesällä, ja tällä hetkellä elämä Suomessa suurperheen kanssa etsii jälleen normaaleja uomia. Käpylästä paluu Aaltoon ja Suomeen tuntuu mukavalta. Hän on aiemmin työskennellyt Aallossa koordinaattorina, jolloin hän myös johti Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikön Dynamo-tiimiä.

”Aallossa on hyvin matala hierarkia, mutta silti yhteisöä voidaan johtaa ja päästä hyviin tuloksiin. Olen palannut Aaltoon tosi lämpimin ajatuksin ja arvostan nyt entistä enemmän sitä, miten täällä voi tehdä tutkimusta ja miten yliopistoa johdetaan.”

Saksasta saattaa jäädä ikävä valon määrää ja kevään aikaisempaa saapumista. Suomen ilmastoon tottuu kuitenkin nopeasti, hän uskoo. ”Suomen kevät ja kesä ovat lyhyitä pyrähdyksiä, mutta niistä oppii nauttimaan taas eri tavalla.”

Lähikuva Maarit Käpylästä. Hän katsoo kameraan hymyillen hieman ja kädet puuskassa, päällään musta paita ja sininen huivi. Taustalla on vaaleanharmaa seinä.
Kuva: Matti Ahlgren / Aalto-yliopisto

Maarit Käpylä, professori

Koulutus: Filosofian tohtori (tähtitiede) Oulun yliopistosta

On asunut suurimman osan elämästään Sievissä

Asuu nyt Helsingissä

Suurin ammatillinen saavutus: ”Itselleni palkitsevin kokemus on ollut se, että olimme ensimmäinen ryhmä maailmassa, joka sai jollain tasolla tuotettua suorasta tietokonesimulaatiosta auringon syklin.”

 

On myös

”Liikunnan kaltaisten” asioiden harrastaja. ”Harrastukseni muistuttavat juoksua, pyöräilyä ja uimista. Pyöräilen ja juoksen myös työmatkoja.”

Suurperheen äiti. ”Minulla on kuusi lasta, joista vanhin on jo aikuinen. Arjen pyörittäminen vaatii venymistä niin lapsilta kuin aikuisilta. Meillä on sovittu muun muassa se, mihin aikaan päivästä läksyt tehdään ja ruoka syödään. Kaikki on aikataulutettua ja yhteisestä perhekalenterista näkee, milloin kuka on missäkin.”

Kaiken optimoija. ”Optimoin kaiken ja mietin pikkuasioista lähtien, miten suoritan sen nopeimmin ja pienimmällä vaivalla. Ostan esimerkiksi aina mustia tai ruskeita vaatteita, sillä niistä ei näy helposti lika. Teen asioita rinnakkain. Jos jotain kaavaa tai työasiaa miettiessä tulee jumi, odotellessani sen selviämistä kokkaan, pesen pyykkiä tai siivoan. Kun asia selviää, kaikki muu jää ja menen ratkaisemaan asian tai kirjoittamaan idean ylös.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

The picture shows Professor Henri Schildt from Aalto University School of Business, and it was taken by Mortti Saarnia.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aja kovempaa - tai saat potkut

Professori Henri Schildt kertoo uudessa kirjassaan, miten tekoäly muuttaa johtamisen ajattelutapoja ja työn tulevaisuutta.
Times Higher Education 2021
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kauppa- ja taloustieteiden ala nousi yliopistovertailussa sijalle 53

Times Higher Educationin ranking-listalla myös tietotekniikka sijoittui sadan parhaan joukkoon maailmassa.
Taloustieteilijät ehdottavat: Näin Suomi puolittaa tieliikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jakeluoikeusjärjestelmä nostaa polttoaineen hintaa - kompensaatio pienituloisille vie vain siivun järjestelmän tuotoista

Taloustieteilijät kehittivät henkilö- ja ajoneuvodatan pohjalta mahdollisia kompensaatiomalleja. Raportti julkistettiin liikenne- ja viestintäministeriön webinaarissa 27. lokakuuta.
Seminaarikuva: Mary-Ann Alfthan.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teollisuuden työnjako muuttuu digitalisaation seurauksena, mutta hitaasti

Digitalisaatio tuottaa jatkuvasti uutta informaatiota prosesseista ja murtaa perinteistä teollisuuden asetelmaa, jossa yksi taho tekee laitteen ja toinen operoi sitä.