Uutiset

Läpimurto ligniinitutkimuksessa: pallomaiset partikkelit moninkertaistivat entsyymien tehokkuuden

Selluteollisuuden sivuvirtana syntyvällä ligniinillä voidaan korvata fossiilisia materiaaleja.
Reaktioastian pohjalla näkyvät biokatalyytit, jotka sisältävät pallomaisia ligniinipartikkeleita rakennetta tukevassa luonnollisessa polymeeriseoksessa, avaavat uusia mahdollisuuksia vedessä tapahtuville synteettisille reaktioille. Kuva: Valeria Azovskaya

Aalto-yliopiston ja Yorkin yliopiston tutkijat ovat onnistuneet muodostamaan ligniinipartikkeleista vettä hylkivän komposiittirakenteen, jossa entsyymit eli biokatalyytit saadaan erotettua niitä ympäröivästä vedestä. Läpimurto syntyi havainnosta, että yksittäisten ligniinipartikkelien pintavarausta säätelemällä entsyymit saadaan tarttumaan niiden pintaan. Merilevästä eristetty luonnollinen polymeeri toimi rakennetta tukevana materiaalina.

Tutkimus lähti tarpeesta hyödyntää selluteollisuuden sivuvirtana syntyvää ligniiniä uusissa suuren mittakaavan kohteissa. Tutkijoiden yllätykseksi ligniinipartikkelit lisäsivät entsyymien aktiivisuuden moninkertaiseksi verrattuna samaan entsyymiin ilman ligniinipartikkeleita ja mahdollistivat niiden kierrätyksen synteettisessä reaktiossa, joka ei ilman komposiittirakennetta olisi ollut mahdollinen vedessä. Reaktiossa biopolttoaineen tuotannosta saaduista alkoholista ja orgaanisesta haposta syntyi veteen liukenematonta, ananaksen tuoksuista esteriä. Menetelmä avaa uusia mahdollisuuksia myös bioperäisten polyesterien valmistukseen.

”Verrokkina toimiva kaupallinen entsyymi on kiinnitetty fossiilisista raaka-aineista valmistetun synteettisen akryylihartsin pintaan. Nyt kehitetyn biokatalyytin aktiivisuus oli siihen nähden parhaimmillaan kaksinkertainen”, kertoo tutkijatohtori Mika Sipponen. ”Menetelmän hienous on sen yksinkertaisuus ja skaalattavuus. Ligniinipartikkelien valmistus onnistuu jo nyt useiden kilogrammojen erissä. Toivomme tietenkin, että entsyymiteollisuus saa tästä kestävän vaihtoehdon fossiilisten materiaalien korvaamiseen teknisissä sovelluksissa”, Sipponen sanoo.

”Olemme iloisia, kun monen vuoden panostus ligniinipartikkelitutkimukseen alkaa tuottaa merkittäviä tuloksia. Näemme pallomaisille partikkeleille lukuisia hyödyntämismahdollisuuksia vihreän kemian prosessien ja uusien materiaalien kehityksessä”, tutkimusta ohjannut professori Monika Österberg täydentää.

Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

Artikkeli “Spatially confined lignin nanospheres for biocatalytic ester synthesis in aqueous media” on julkaistu tänään Nature Communications -lehdessä, DOI 10.1038/s41467-018-04715-6, https://www.nature.com/articles/s41467-018-04715-6

Lisätietoja:

TkT Mika Sipponen
[email protected]
p. 0503013978                                                          

Prof. Monika Österberg
[email protected]
p. 0505497218

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuvituskuva pörssikursseista
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka päättäjien pitäisi tietää omistajuudesta Suomessa

Miten pärjäämme omistajuudessa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan verrattuna? Maailman ensimmäinen omistajuuden professori Samuli Knüpfer listaa haasteet – ja kertoo, miksi ne on tärkeä saada ratkaistua.
Kemiantekniikan opiskelijoita
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oletko uusi data-agenttimme?

Hae kemian tekniikan korkeakoulun data-agentiksi.
Illustration: Juuli Miettilä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avattaria ja aitoja kohtaamisia

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tutkimushankkeissaan mukana luomassa uudenlaista neuvolaa ja myönteistä synnytyskokemusta. Visioissa huomioidaan teknologian luomat mahdollisuudet, kuten synnytyksen simulointi kolmiulotteisessa videokonferenssissa avattaren eli virtuaalihahmon välityksellä. Toisaalta tutkijat mielellään säilyttäisivät parhaat käytänteet menneestä, kuten perinteisen neuvolakortin, aidot kohtaamiset sekä rotinat, vierailut katsomaan vastasyntynyttä ruokalahjojen kera.
Sahar
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Unelmana yrittäjyys – sitä ennen Sahar Babaeipour haluaa valmistua tohtoriksi

Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksen väitöskirjatutkija Sahar Babaeipourin tutkimus tähtää kestävämpään pakkausteollisuuteen.