Laaja syvähaastattelututkimus paljastaa: vasta pelolla johtamisen lopettaminen sai Nokian luopumaan älypuhelimista
Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuori ja Singaporen INSEAD-yliopiston professori Quy N. Huy osoittavat Nokian murrosvuosiin keskittyvässä tutkimuksessaan, että yrityksen strategiset valinnat epäonnistuivat pitkälti siksi, ettei Nokian hallitus huomioinut ennen vuotta 2012 operatiivisen johdon ristiriitaisia tunteita riittävästi ja ajoissa. Tutkimus perustuu 120 haastatteluun, joista 9 tehtiin hallituksen jäsenten ja 19 johtoryhmän jäsenten kanssa.
Nokian härkäpäiset yritykset kehittää älypuhelimiinsa ensin omaa Symbian-käyttöjärjestelmäänsä – ja sen jälkeen Windowsia – juonsivat pitkälti syvään juurtuneesta pelon kulttuurista, jossa johtajat eivät uskaltaneet esittää hallitukselle vaihtoehtoja. Vuonna 2013 tehty päätös luopua älypuhelimista ja keskittyä tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin perustui täyskäännökseen johtamiskulttuurissa: hallitus pyrki saamaan takaisin johtoportaan luottamuksen ja tutkimaan vaihtoehtoisia liiketoimintastrategioita.
”Nokian uusi hallitus alkoi tietoisesti vaikuttaa johtoryhmän tunneilmapiiriin parantaakseen strategiatyön laatua. Tämä mahdollisti syvällisemmän ja perusteellisemman dialogin johdossa ja hallituksessa ja auttoi näin strategista uudistumista”, Vuori sanoo.
”Totuus tuijotti peilistä”
Hallitus vaati johdolta sitkeästi erilaisten strategioiden ja vaihtoehtojen tutkimista Windows-puhelimien tai Android-käyttöjärjestelmään vaihtamisen lisäksi. Johtajat kertoivat haastatteluissa, että vaihtoehtojen moninaisuus lievensi pelkoa epäonnistumisesta. Androidiin siirtyminen olisi vaatinut valtavia investointeja, esimerkiksi koko tietoliikenneverkkoihin liittyvien toimintojen myymistä.
”Useiden eri vaihtoehtojen pohtiminen ja syvällinen analysointi paransivat johdon ja hallituksen näkemystä siitä, miten Nokia voisi selvitä tilanteesta. Tämä vähensi tunnetason juuttumista vanhaan strategiaan ja ydinliiketoimintaan”, Vuori toteaa.
Tietoliikenneverkkoja ei oltu koskaan ajateltu Nokian ydinliiketoimintana, mutta kun johtajat joutuivat kohtaamaan datan puhelinten huonosta menestyksestä ja markkinoiden kehnoista näkymistä, pitkään mahdottomalta näyttänyt täyskäännös muuttui varteenotettavaksi strategiaksi. ”Totuus tuijotti suoraan takaisin kuin peilistä”, eräs johtaja kuvaili havahtumistaan.
”Nokian uudistuminen näyttää, kuinka taitava tunteiden johtaminen on tärkeä osa huipputason strategiatyötä. Tutkimuksemme syventää ymmärrystä eri tavoista, joilla tätä johtamista voi ja kannattaa tehdä”, Vuori kiteyttää.
Vuoren ja Huyn artikkeli on valittu Academy of Managementin vuosittaisen konferenssin parhaimmistoon. Tuloksista on kirjoittanut jo muun muassa Harvard Business Review.
Lisätietoja:
Professori Timo Vuori
p. 050 441 9072
timo.vuori@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Ennakkoluulot ovat monimutkaisempia kuin stereotypiat antavat ymmärtää
Sosiaalipsykologien teorian mukaan omaan ryhmään kuuluvat henkilöt sekä korkeasti arvostettuihin ja helposti lähestyttäviin ryhmiin liitetyt ihmiset herättävät katsojassa useammin ihailua tai kunnioitusta kuin vähemmän arvostettuihin tai etäisiksi arvioituihin ryhmiin kuuluvat ihmiset. Neurotieteen tutkijat selvittivät nyt yhdessä sosiaalipsykologien kanssa, että sosiaalisen ryhmän lisäksi myös ihmisen tunnetila ja etäisyys vaikuttavat katsojan tunnereaktioihin.
Metsähovin radio-observatoriossa tehdään musiikkia maailmankaikkeuden kanssa – äänitaide ja radioastronomia yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla
Miltä aurinkokunnan muodostuminen kuulostaa? Aalto-yliopiston tutkijat lyöttäytyivät yhteen äänitaiteilijan kanssa ja päätyivät musisoimaan tuhansien valovuosien päässä olevan molekyylikaasupilven kanssa.
Aalto ARTS esittelee tekoälystä inspiraationsa saaneita konsepteja Dutch Design Weekillä
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu esittelee tämän vuoden Dutch Design Week -tapahtumassa useita tekoälystä inspiraationsa saaneita suunnittelutöitä otsikolla ”art-ai-fact”.