Kuinka erittäin hyvästä tehdään vieläkin parempi – tutkimusyhteistyö Genelecin kanssa on jatkunut vuosikymmeniä
”Hyvästä voidaan tehdä vieläkin parempi”, vastaa akustiikan professori Vesa Välimäki kysyttäessä, miksi hyvin toimivia kaiuttimia yhä tutkitaan ja edelleen parannetaan tutkimuksen avulla. Aallon tutkimushankkeet ovat liittyneet muun muassa studiokaiuttimen automaattiseen kalibrointitekniikkaan. Sen avulla äänestä saadaan yhtä korkeatasoista huoneesta ja sijoituspaikasta riippumatta. Tuorein yhteistyössä julkaistu tutkimus keskittyy kaiuttimen impulssivasteen parantamiseen.
”Mallinsimme kaiuttimen tietokoneella ja tietokonemallin avulla testasimme, millä ajan hetkellä tietyt taajuudet tulevat ulos kaiuttimesta suhteessa toisiinsa”, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Juho Liski.
Yhteistyötä useiden yritysten kanssa
On luontevaa, että Aallon akustiikan tutkijoilla on yhteistyötä Genelecin kanssa, sillä yhtiön juuret johtavat Teknilliseen korkeakouluun, jossa yrityksen perustaja opiskeli 1970-luvulla. Yhteisten tutkimusprojektien lisäksi Genelec tekee yliopistojen kanssa yhteistyötä monin eri tavoin. Yrityksen edustajat luennoivat kursseilla ja yritys tarjoaa opiskelijoille opinnäyte- ja harjoittelutyöpaikkoja.
Aallon akustiikan tutkijat tekevät yhteistyötä myös muiden yritysten, kuten Nokian ja Huawein kanssa. Muutama vuosi sitten perustettu Aalto Acoustics Lab on tiivistänyt entisestään akustiikan tutkijoiden yhteistyötä, kuten lisännyt yhteisiä tutkimus- ja opiskelijaprojekteja ja rahoitushakemuksia.
Lue lisää Aalto Acoustics Labista >>
Videolla Vesa ja Juho kertovat, miten kaiutin toimii ja miten kaiutinta tutkitaan.
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.