Kuinka erittäin hyvästä tehdään vieläkin parempi – tutkimusyhteistyö Genelecin kanssa on jatkunut vuosikymmeniä
”Hyvästä voidaan tehdä vieläkin parempi”, vastaa akustiikan professori Vesa Välimäki kysyttäessä, miksi hyvin toimivia kaiuttimia yhä tutkitaan ja edelleen parannetaan tutkimuksen avulla. Aallon tutkimushankkeet ovat liittyneet muun muassa studiokaiuttimen automaattiseen kalibrointitekniikkaan. Sen avulla äänestä saadaan yhtä korkeatasoista huoneesta ja sijoituspaikasta riippumatta. Tuorein yhteistyössä julkaistu tutkimus keskittyy kaiuttimen impulssivasteen parantamiseen.
”Mallinsimme kaiuttimen tietokoneella ja tietokonemallin avulla testasimme, millä ajan hetkellä tietyt taajuudet tulevat ulos kaiuttimesta suhteessa toisiinsa”, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Juho Liski.
Yhteistyötä useiden yritysten kanssa
On luontevaa, että Aallon akustiikan tutkijoilla on yhteistyötä Genelecin kanssa, sillä yhtiön juuret johtavat Teknilliseen korkeakouluun, jossa yrityksen perustaja opiskeli 1970-luvulla. Yhteisten tutkimusprojektien lisäksi Genelec tekee yliopistojen kanssa yhteistyötä monin eri tavoin. Yrityksen edustajat luennoivat kursseilla ja yritys tarjoaa opiskelijoille opinnäyte- ja harjoittelutyöpaikkoja.
Aallon akustiikan tutkijat tekevät yhteistyötä myös muiden yritysten, kuten Nokian ja Huawein kanssa. Muutama vuosi sitten perustettu Aalto Acoustics Lab on tiivistänyt entisestään akustiikan tutkijoiden yhteistyötä, kuten lisännyt yhteisiä tutkimus- ja opiskelijaprojekteja ja rahoitushakemuksia.
Lue lisää Aalto Acoustics Labista >>
Videolla Vesa ja Juho kertovat, miten kaiutin toimii ja miten kaiutinta tutkitaan.
Lue lisää uutisia
Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen
Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.