KONEen ja Aalto-yliopiston monialaisessa opetusyhteistyössä muotoilu näyttäytyy menetelmänä, ajattelutapana ja kilpailuetuna

KONE on tehnyt pitkäjänteistä opetusyhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Keskeinen osa yhteistyötä ovat opintoprojektit, joissa opiskelijat ratkovat yritysten tosielämän haasteita. Yksi monialaisen yhteistyön muodoista on uraauurtava IDBM-maisteriohjelma (International Design Business Management), jossa tehdään seitsemän kuukautta kestäviä projekteja yritysten kanssa.

KONEen projekteissa etsitään tulevaisuuden kestävän kehityksen teknologioita ja ratkaisuja sekä käyttäjä- ja asiakastarpeiden ja toiminta- ja markkinaympäristöjen muutostekijöitä.

”Kun yrityksen ongelman äärellä on 4–6 äärimmäisen motivoinutta eri alojen opiskelijaa, syntyy uudenlaista ajattelua ja innovatiivisia konsepteja. Työn keskiössä ovat muotoilun menetelmät, joiden avulla ongelmia ratkotaan käyttäjälähtöisesti ja kokonaisvaltaisesti”, sanoo IDBM-ohjelman yhteisöjohtaja Apurva Ganoo Aalto-yliopistosta.

KONEen viime vuoden Urban flow service robot ecosystem -projektissa opiskelijat tähystivät 10–15 vuoden päähän kuljetusrobottien maailmaan. ”Tällä hetkellä suurin osa tavaroita kuljettavista roboteista on teollisuuskäytössä. Päätimme keskittyä suurissa monikäyttöisissä rakennuksissa liikkuvaan robotiikkaan. Selvitimme tähän liittyviä liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia sekä KONEen roolia markkinoilla”, sanoo Aallon perustieteiden korkeakoulun insinööriopiskelija Moona Haapala.

Irti lukkiutuneista ajattelutavoista

Yritysten ja opiskelijoiden yhteistyössä opitaan puolin ja toisin. Opiskelijat haastavat yritystä näkemään asioita ulkopuolisesta näkövinkkelistä ja tuovat peliin uudenlaista ajattelua. 

”Liiketoimintamme keskiössä on nykyisten ja tulevien asiakashaasteiden ratkaisu. Muotoilu yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa auttaa meitä tunnistamaan ilmiöitä ja liiketoimintamahdollisuuksia, joissa kohtaavat kestävyyden eri näkökulmat - sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu”, kertoo KONEen strategisesta ennakoinnista vastaava Jaana Hyvärinen. 

Robotiikkatiimin työ eteni tiiviissä yhteistyössä KONEen edustajien kanssa. Aluksi paneuduttiin tehtävänannon ydinongelman määrittämiseen. ”Viikoittaisissa Zoom-tapaamisissa opiskelijat esittivät kysymyksiä ja ideoita, joihin he saivat yritysmaailman ja liiketoiminnan näkökulmia”, kertoo Ganoo, joka toimi ryhmän mentorina Aallossa.

Muotoilun prosesseissa ei lukkiuduta ensimmäisiin ilmiselviin vaihtoehtoihin. Tämä luo yllättäviäkin mahdollisuuksia ja uusia näkökulmia. ”Eri taustoista tulevilla ihmisillä on rakentuneita tapoja lähteä ratkaisemaan ongelmaa. Maailma avautui paljon, kun hoksasimme että sinulla on hyvä idea ja minulla on hyvä idea - mitä jos yhdistetään ne ja saadaan aikaiseksi jotain ihan uutta”, Haapala kuvailee.

Kuljetusroboteista tulee osa älyrakennuksia

Palvelurobottiteollisuuden globaalit markkinat ovat tänä päivänä noin 200 miljoonaa euroa ja viiden vuoden kuluttua miljardin euron luokkaa. Teknologian kehityksestä kuljetusrobottien käyttö ei jää kiinni. Sen sijaan muutoksia tarvitaan robottipalveluiden käyttäjälähtöisyyteen sekä esimerkiksi älyrakennusten varusteluun.

Opiskelijatiimiä ohjannut Jere Vuorenala, projektipäällikkö KONEen strategisen muotoilun tiimissä, on tyytyväinen tuloksiin: ”Tiimi ymmärsi laajasti bisneskontekstia ja pystyi vastaamaan liiketoimintahaasteisiin. Opiskelijoiden taustatutkimus ja tehdyt haastattelut toivat aiheeseen arvokkaita uusia näkökulmia. Tulokset ovat käytännönläheisiä ja käytettävissä myös muissa projekteissamme.”

Yritysyhteistyö on opiskelijoille iso motivaattori

Tosielämän haasteisiin perustuvat projektit saavat opiskelijoilta innostunutta palautetta, koska ne rakentavat kosketusta työelämään ja lisäävät ymmärrystä yritysten toiminnasta ja toimintaympäristöstä. 

”Oli arvokasta, että KONEen edustajat antoivat tiimillemme niin paljon aikaa ja omaa panostaan. Opintoprojekti on opiskelijoille iso motivaatiopyrähdys, kun pääsee viemään teoriaoppeja käytäntöön ja tekemään töitä siisteille ja mielenkiintoisille yrityksille”, Haapala sanoo.  

Yrityksille projektityö on myös loistava tapa tutustua tulevaisuuden osaajiin. ”Moni opiskelija on IDBM-projektin jälkeen tullut meille kesäharjoitteluun tai lopputyötä tekemään, ja päätynyt sitä kautta KONEelle töihin. Moni työntekijämme on omana opiskeluaikanaan suorittanut IDBM-ohjelman ja pääsee nyt ohjaajana mukaan sen projektitöihin”, Hyvärinen toteaa. 

Käyttäjien ja sidosryhmien kuuntelu on tärkeää

Yhteistyössä on kiinteästi mukana kansainvälisyys. Jo pelkästään opiskelijatiimi on usein kansainvälinen, mikä tuo lisäarvoa työskentelyyn ja tuloksiin. Perinteisesti tiimit tekevät IDBM-projektin aikana opinto- ja tutkimusmatkan ulkomaille. Kohteessa tehdään käyttäjätutkimusta ja asiakashaastatteluja, ja järjestetään esimerkiksi työpajoja paikallisten asiantuntijoiden kanssa. 

”KONEen projekteissa kenttämatkoja on tehty ympäri maailmaa Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Matkoilla tehtävässä työssä päästään hyödyntämään opiskelijoiden kansainvälistä taustaa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista”, Hyvärinen kertoo. 

Viime vuonna matkat jäivät koronan takia tekemättä. Robotiikkatiimin opiskelijat eivät tästä lannistuneet. He olivat yhteydessä useisiin kansainvälisiin yrityksiin ja sidosryhmiin, joiden kohdennetut haastattelut ovat arvokas osa tiimin tekemään laajaa tutkimusraporttia.   

Projekti huipentuu gaalatilaisuuteen, joissa kaikki opiskelijatiimit esittelevät työnsä toisilleen ja yhteistyökumppaneille. ”Loppuesityksissä vaikutun joka kerta siitä, kuinka hyvin nuoret opiskelijat pitchaavat ajatuksensa. Esitykset ovat hyvin ammattimaisia ja viimeisen päälle valmisteltuja”, Hyvärinen kiittelee.

Teksti: Marjukka Puolakka