Kolme tapaa, jolla keinovalo vaikuttaa vuorokausirytmiisi – unen laatua voi parantaa itse

Valoa päiväsaikaan, laitteet pois päältä iltaisin ja suojautuminen valosaasteelta auttavat oikean vuorokausirytmin ylläpitämisessä.
Artificial light

Marraskuun pimeys tuntuu mielessä ja kehossa. On kuin olisimme sulkeutuneet syvälle mustaan luolaan, jossa ainoa valonlähde on keinovalo. Mitä tutkimukset kertovat keinovalon vaikutuksesta meihin? Mitä voimme asialle tehdä?

  • Pimeänä talviaikana on tärkeää saada riittävästi valoa aamulla ja päivällä. Ulkoile valoisaan aikaan. Riittävän valonsaannin – aidon tai keinovalon – lisäksi yhtä tärkeää on se, että yön tullessa on oikeasti pimeää. Tällä on merkitystä vuorokausirytmin kannalta.  
  • Keinovalo, erityisesti sininen tai sinistä valoa sisältävä valo, häiritsee unta. Myös sillä on väliä, mitä teemme keinovalossa. Liian jännittävän ohjelman katsominen tai työsähköpostien kirjoittaminen voivat häiritä unta enemmän, kuin himmeältä näytöltä katsottu rentouttava tv-sarja. Sininen valo häiritsee melatoniinin tuotantoa. Huojentavaa on, että tutkimusten mukaan sinisen valon negatiivinen vaikutus unen laatuun on lyhytkestoista. Valon sammuttamisen jälkeen ei kestä kauan, ennen kuin melatoniinin tuottaminen on taas normaalilla tasolla.
  • Tutkimusten mukaan myös himmeä valo ja punainen valo voivat heikentää unen laatua. Ne vaikuttavat joillain ihmisillä myös nukkuessa, sillä jokaisen silmäluomen paksuus on yksilöllinen. Paksummat luomet suojaavat valolta paremmin. Lisäksi kotiin voi päästä unta häiritsevää valoa sen ulkopuolelta, vaikka kodin valot olisi sammutettu. Teitä ja katuja valaisevat ulkovalot saattavat heijastaa valoa myös sisälle. Sälekaihtimet ja pimennysverhot on hyvä olla käytössä myös talviöisin, jotta keinovalo ei pääse sisään häiritsemään yöunta.

Valaistus on tärkeää. Ilman sitä emme pystyisi toimimaan ja elämään normaalia elämää. Mutta valokin voi saastuttaa ja häiritä vuorokausirytmiä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että valosaaste vaikuttaa siten myös terveyteemme. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa ihmisistä elää valosaasteen vaikutuksen piirissä, koska yhä useampi asuu kaupungeissa. Halpojen ja helppokäyttöisten led-valojen myötä myös ylivalaiseminen lisääntyy. Onneksi ratkaisuja on olemassa: ei ylivalaista, vaan valaistaan vain tarvittavaa kohdetta. Esimerkiksi ulkovalaistusta ei yleensä tarvita horisontin yläpuolella, vaan valon voi kohdistaa niin, ettei se pääse sisään koteihin.

Juttua varten on haastateltu tutkijatohtori Leena Tähkämöä, jonka artikkeli valon vaikutuksista ihmisen vuorokausirytmiin on juuri julkaistu Chronobiology International -lehdessä.

Leena Tähkämö, Timo Partonen & Anu-Katriina Pesonen (2018): Systematic review of light exposure impact on human circadian rhythm, Chronobiology International, DOI: 10.1080/07420528.2018.1527773

Lisätietoja:

Leena Tähkämö, TkT
tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
Sähkötekniikan korkeakoulu
[email protected]

 

Teksti: Riikka Hopiavaara
Kuva: Mikko Raskinen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Jukka Suomela Research Group
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat palkittiin artikkelista, joka osoittaa, ettei pariutusongelmaa voi ratkaista nykyistä tehokkaammin

Mikä tahansa pariutusongelman ratkaiseva menetelmä on joko hidas tai johtaa väistämättä väärään ratkaisuun.
Kuva osoittaa, miten valmistetaan biosynteettistä hämähäkinseittiä suurjännitteen avulla
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämähäkkisilkki syntyy, kun mikrobeihin lisätään hämähäkin DNA:ta

Hämähäkki on opettanut tutkijoita tuottamaan synteettistä biomateriaalia, josta voi tulevaisuudessa valmistaa hyvin monenlaisia tuotteita vaatteista autonosiin.
Aalto University professor of practice Jan Blech photo by Jaakko Kahilaniemi
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jan Blech suunnittelee ohjelmistoja uuteen teolliseen vallankumoukseen

Työelämäprofessori on perustamassa uutta tutkimusalustaa tulevaisuuden tehtaille, joissa robotiikka ja älykkäät koneet ovat arkipäivää.
Apulaisprofessori Arno Solin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Kiinnostuin koneoppimisesta ennen kuin tiesin, että tällainen käsite on olemassakaan”

Kesällä Suomen Akatemian nuorelle tutkijasukupolvelle suunnatun rahoituksen saanut Arno Solin innostuu koneoppimisesta, sillä sitä kautta pääsee perehtymään teoriaan ja ratkomaan oikean elämän ongelmia.