Uutiset

Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta

Tähtitieteilijä Joni Tammi haluaa paljastaa maailmankaikkeuden salaisuuksia. Niihin päästään käsiksi uudenlaisen teknologian avulla, jonka hankkimiseen kerätään nyt varoja.
Joni Tammi katsoo taivaalle, kuva: Mikko Raskinen
Metsähovin johtajaa Joni Tammea kiehtoo ajatus, millaista tietoa avaruudesta tutkijat pystyisivät saamaan täysin uudenlaisella laitteella. ”Kukaan ei ole vielä päässyt tutkimaan avaruuden kohteiden kehitystä samanaikaisesti usealla eri radiotaajuudella."

Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat ohjasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi.

Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa professori Esko Valtaojan pitämällä kurssilla. Mallinnukset törmäävistä galakseista olivat vielä yksinkertaisia. Silti ne lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.

Ääretön suuruus, omien ongelmien pienuus

Tammelle avaruus on osa ympäristöämme, josta emme vielä tiedä tarpeeksi. Mikä avaruudessa häntä kiehtoo?

”Muistan, kuinka lapsena luin tietosanakirjaa isovanhemmillani. Siinä näytettiin, miten planeettojen liikeradat saadaan selville leikkaamalla kartiota eri suunnista. On hämmästyttävää, miten niin massiiviset planeetat noudattavat matemaattisia muotoja. Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua aikuisenakin.”

Toinen asia, joka Tammeen vetoaa, on avaruuden suuruus ja vastakohtaisesti ihmisen pienuus.

”On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa, kun vain nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahdensadan kilometrin korkeudessa omia ongelmia ei enää näy.”

Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Joni Tammi haluaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi.

”Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä. Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.”

Ilmakuva Metsähovin radiotutkimusasemasta, kuva: Mikko Raskinen
Metsähovin radio-observatorion peruskorjaus alkoi viime syksynä. Tilojen muutosten lisäksi 14-metrisen radioteleskoopin ohjausjärjestelmä päivitetään. Radioteleskooppi saa uuden 20-metrisen kuvun suojakseen.

Mullistava tapa katsoa maailmankaikkeutta

Joni Tammi havainnollistaa, miten uusi tekniikka mullistaisi tapaamme tarkastella maailmankaikkeutta. Hän vertaa sitä musiikkiin.

”Radiotaajuudet vastaavat ikään kuin soittimen kieliä. Yhdellä kielellä voi soittaa kovaa tai hiljaa, nopeasti tai hitaasti, mutta sillä ei vielä kummoista musiikkia tehdä. Jos kieliä lisätään muutama, saadaan basso, jolla voi soittaa valtavan määrän erilaisia kappaleita.”

Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla on toivottavasti käsissään vastaavan kaltainen laite avaruuden tutkimusta varten. Uusi teknologia mahdollistaa radioaaltojen kuuntelemisen kolmelta eri taajuudelta yhtä aikaa. Tämä tekee havainnoinnista nykyistä huomattavasti tarkempaa ja nopeampaa. Ymmärryksemme tutkimuskohteista ja avaruudesta kasvaa. Myös tutkimuskohteiden määrä nousee sadoista tuhansiin.

Uuden vastaanottimen ansiosta pystymme myös varautumaan entistä paremmin mahdollisiin vaaroihin, sanoo Tammi.

”Auringonpurkaukset ja vaaralliset aurinkomyrskyt voitaisiin ennustaa jo viikkoja ennen kuin ne osuvat Maahan. Aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä sekä aiheuttaa laajoja sähkökatkoja.”

Lisäksi kvasaarien tarkempi ymmärrys auttaa tarkentamaan satelliittipaikannusta. Kvasaarit ovat hyvin kaukaisia kohteita, jotka säteilevät paljon voimakkaammin kuin normaalit galaksit.

”Kun saamme tietoa siitä, mitä kvasaarien purkauksissa tapahtuu, tutkijat pystyvät määrittämään entistä tarkemmin Maan asennon suhteessa kvasaareihin. Tämä vaikuttaa myös satelliittipaikannuksen tarkkuuteen, jolloin jopa sen senttimetritarkkuus voisi olla mahdollista.”

Kirkkonummella sijaitseva Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen havaintoasema. Sen laitteet mahdollistavat tutkimuksen lisäksi radioastronomian opetuksen ja tutkijakoulutuksen maassamme. Jotta pysymme kansainvälisellä huipulla, tarvitsemme uutta teknologiaa.

Way Out There - Metsähovi Radio Observatory

Auta meitä näkemään paremmin ja kauemmas

Lahjoita Metsähovin radiovastaanottimen hankintaan
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

A boy jumping on a mixed reality trampoline in Superpark
Aalto Magazine Julkaistu:

Liikkeelle kuin leikkien - digitaaliset pelit motivoivat liikkumaan

Trampoliinit ja kiipeilyseinät voivat koukuttaa käyttäjänsä uudella tavalla, kun niihin yhdistetään digitaalisia kikkoja.
Mustavalkoisessa arkistokuvassa Teuvo Kohonen istuu vanhanaikaisen tietokoneen äärellä.
Aalto Magazine Julkaistu:

Tekoälyn suomalainen pioneeri teki tiedettä unissaankin

Teuvo Kohonen loi 1980-luvulla tekoälytutkimuksen tärkeän merkkipaalun: itseorganisoituvan kartan.
Suureen kaarevaan telineeseen on kiinnitetty kamera, jossa on pitkä objektiivi. Se on kohdistettu keskellä olevaan tasoon, jossa on keltainen keraaminen esine. Pöytätason vieressä on suuri valaisin ja valkokangas sen edessä. Pöydän takana punaiseen t-paitaan pukeutunut henkilö säätää laitteistoa.
Aalto Magazine Julkaistu:

Valokuvausrobotti nostaa arkistokappaleet uuteen ulottuvuuteen

Miten siirtää keraaminen esine kolmiulotteisesti tietokoneen näytölle? Kuvaamalla se yltympäriinsä 360 asteen kulmassa ja digitoimalla muodot talteen. Työ onnistuu valokuvausrobotilla, joka raksuttaa Aalto-yliopiston uudessa Space 21 -tilassa.
Jussi Impiön valokuvaan on liitetty piirrokuvitettu elementti: hänen käsiensä välissä on korkea pinkka papereita.
Aalto Magazine Julkaistu:

Oho: Olipas haluttu pesti!

Jussi Impiö aloitti kesällä 2021 Aalto-yliopiston kestävän kehityksen toimintojen johdossa. Mutta vuonna 2009 hän setvi työmarkkinoita Afrikassa.