Kolme kiehtovaa asiaa avaruudesta

Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat ohjasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi.

Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa professori Esko Valtaojan pitämällä kurssilla. Mallinnukset törmäävistä galakseista olivat vielä yksinkertaisia. Silti ne lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.

Ääretön suuruus, omien ongelmien pienuus

Tammelle avaruus on osa ympäristöämme, josta emme vielä tiedä tarpeeksi. Mikä avaruudessa häntä kiehtoo?

”Muistan, kuinka lapsena luin tietosanakirjaa isovanhemmillani. Siinä näytettiin, miten planeettojen liikeradat saadaan selville leikkaamalla kartiota eri suunnista. On hämmästyttävää, miten niin massiiviset planeetat noudattavat matemaattisia muotoja. Matematiikan ja fysiikan kauneus kiehtoo minua aikuisenakin.”

Toinen asia, joka Tammeen vetoaa, on avaruuden suuruus ja vastakohtaisesti ihmisen pienuus.

”On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa, kun vain nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahdensadan kilometrin korkeudessa omia ongelmia ei enää näy.”

Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Joni Tammi haluaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi.

”Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä. Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.”

Mullistava tapa katsoa maailmankaikkeutta

Joni Tammi havainnollistaa, miten uusi tekniikka mullistaisi tapaamme tarkastella maailmankaikkeutta. Hän vertaa sitä musiikkiin.

”Radiotaajuudet vastaavat ikään kuin soittimen kieliä. Yhdellä kielellä voi soittaa kovaa tai hiljaa, nopeasti tai hitaasti, mutta sillä ei vielä kummoista musiikkia tehdä. Jos kieliä lisätään muutama, saadaan basso, jolla voi soittaa valtavan määrän erilaisia kappaleita.”

Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla on toivottavasti käsissään vastaavan kaltainen laite avaruuden tutkimusta varten. Uusi teknologia mahdollistaa radioaaltojen kuuntelemisen kolmelta eri taajuudelta yhtä aikaa. Tämä tekee havainnoinnista nykyistä huomattavasti tarkempaa ja nopeampaa. Ymmärryksemme tutkimuskohteista ja avaruudesta kasvaa. Myös tutkimuskohteiden määrä nousee sadoista tuhansiin.

Uuden vastaanottimen ansiosta pystymme myös varautumaan entistä paremmin mahdollisiin vaaroihin, sanoo Tammi.

”Auringonpurkaukset ja vaaralliset aurinkomyrskyt voitaisiin ennustaa jo viikkoja ennen kuin ne osuvat Maahan. Aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä sekä aiheuttaa laajoja sähkökatkoja.”

Lisäksi kvasaarien tarkempi ymmärrys auttaa tarkentamaan satelliittipaikannusta. Kvasaarit ovat hyvin kaukaisia kohteita, jotka säteilevät paljon voimakkaammin kuin normaalit galaksit.

”Kun saamme tietoa siitä, mitä kvasaarien purkauksissa tapahtuu, tutkijat pystyvät määrittämään entistä tarkemmin Maan asennon suhteessa kvasaareihin. Tämä vaikuttaa myös satelliittipaikannuksen tarkkuuteen, jolloin jopa sen senttimetritarkkuus voisi olla mahdollista.”

Kirkkonummella sijaitseva Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen havaintoasema. Sen laitteet mahdollistavat tutkimuksen lisäksi radioastronomian opetuksen ja tutkijakoulutuksen maassamme. Jotta pysymme kansainvälisellä huipulla, tarvitsemme uutta teknologiaa.