Uutiset

Kiitelty opettajien koodaus-MOOC sai jatkoa

Uudistetulla kurssilla on neljä linjaa, ja sillä hyödynnetään massakurssille sopivia, Aallossa kehitettyjä oppimisalustoja.
Koodiaapinen-aktiivit Tiina Partanen ja Tero Toivanen kertovat opettajien innostuneen koodaamisen lisäksi omien töidensä jakamisesta. Kuva Tarmo Toikkanen.

Koodiaapinen tarjoaa jälleen peruskoulun opettajille mahdollisuuden opiskella koodaustaitoja maksuttomalla avoimella verkkokurssilla eli MOOCilla. Taitoja tarvitaan jo ensi syksynä, kun ohjelmointi eli koodaus tulee Suomessa osaksi kaikkea peruskoulun opetusta.

Syksyllä järjestetty ensimmäinen Koodiaapinen-MOOC sai osallistujilta arvosanaksi 9,1 ja sen läpäisi yli 500 opettajaa. Uutta kurssia on kehitetty entistäkin paremmaksi järjestäjien kokemusten ja osallistujien antaman palautteen pohjalta.

– Opettajat kokivat MOOCin innostavaksi, haastavaksi ja hyödylliseksi oman työnsä kannalta, kertoo Koodiaapisen koordinoinnista vastaava Aalto-yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen.

– Käytetty oppimisalusta ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen yli tuhannen osallistujan massiiviselle verkkokurssille. Uudella kurssilla olemmekin vaihtaneet sen Aalto-yliopistossa kehitettyihin Rubyric- ja A+-alustoihin. Ne mahdollistavat muun muassa vertaisarvioinnin, jolloin jokaisella on mahdollisuus saada yksilöllistä palautetta.

Luovuuden väline

Kevään kurssi käynnistyi 22. helmikuuta. Mukana on jo yli 1800 opettajaa, ja ilmoittautua voi vielä parin viikon ajan, 13. maaliskuuta asti. Kurssilla on neljä linjaa: jo syksyllä mukana olleet ScratchJr, Scratch ja Racket, sekä uutuutena Python.

– Tavoite on, että opettaja hallitsee kurssin käytyään yhden ohjelmointivälineen ja tuntee osaavansa käyttää sitä omassa työssään pedagogisesti mielekkäällä tavalla, Toikkanen kiteyttää.

Perusopetuksessa työskentelee Suomessa noin 40 000 henkilöä, joten riittävien ohjelmointitaitojen opettaminen perinteisin keinoin olisi lähes mahdotonta.

– Päivän kestäville täydennyskursseille mahtuu yleensä 20–30 osallistujaa, ja ne ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Koodauksen omaksuminen yhdessä päivässä on myös vaikeaa. MOOCilla asiaan ehtii syventyä, ja rytmin ja paikan voi päättää itse, kunhan vain ehtii tehdä tehtävät, Toikkanen selittää.

Miksi koodaamisen tuleminen kouluihin on sitten tärkeää?

– Koodaaminen on yksi uusi työmuoto peruskoulun palettiin – ja äärimmäisen motivoiva sellainen. Monet opettajat ovat kertoneet, että koodaamisella on saatu mukaan sellaisetkin oppilaat, joita muutoin on vaikeaa innostaa opiskelemaan. Koodaus on myös luovan ilmaisun väline; jos piirtäminen tai esseen kirjoittaminen ei onnistu, koodaus voi tarjoa hienon tavan toteuttaa itseään.

Lisätietoja:

Tutkija Tarmo Toikkanen
Aalto-yliopiston median laitos
p. 050 603 84
[email protected]

Mukaan MOOCille voit ilmoittautua tästä 13. maaliskuuta mennessä.

Koodiaapista kokoaa IT-kouluttajat ry. Lisätietoa www.koodiaapinen.fi

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Risto Siilasmaa. Kuva: WithSecure
Yhteistyö Julkaistu:

Yrittäjä Risto Siilasmaa kannustaa opiskelijoita muuttamaan maailmaa

Aalto-yliopiston alumni, Risto Siilasmaa rohkaisi Aalto International Talent -ohjelman osallistujia muuttamaan maailmaa.
Utuinen ihmishahmo näyttää kävelevän pois päin, varjo heijastuu vaalealle pinnalle
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Maisteriopiskelijoiden näyttely Suomen valokuvataiteen museossa

Valokuvataiteen pääaineen maisteriopiskelijoiden MoA in Photography 23 -näyttely on esillä 12. maaliskuuta asti.
Nainen rannalla tuulisella säällä hymyilee, taustalla meri kuohuaa
Nimitykset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Ranja Hautamäki: ”Monimuotoinen kaupunkiluonto on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja hiilinielujen lisäämiseksi”

Maisema-arkkitehtuurin professori ratkoo ilmastonmuutoksen hillintää ja kaupunkiluonnon hiilinieluja koskevia kysymyksiä.
NASAn Curiosity-mönkijä kuvaama pölypyörre Marsin Gale-kraatterissa. Kuvankäsittely: Henrik Kahanpää. Alkuperäinen kuva: NASA / JPL-Caltech
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Marsin sää vaihtelee rajusti, mutta sen ilmasto ei ole muuttumassa

Väitöstutkimuksessaan Henrik Kahanpää myös kyseenalaistaa Marsin pölypyörteisiin liittyvän vallitsevan käsityksen. Tutkijana hän toivoo, että ihminen ei koskaan menisi Marsiin.