Kierrätyskuituja ja bakteerien tekemiä laastareita – Aalto tuo materiaalivallankumouksen Slushiin
Ioncell-neulosta. Kuva: Aalto-yliopisto / Aleksi Poutanen
Aalto-yliopisto esittelee Slushissa kymmenen kiehtovaa materiaalitutkimuksen hanketta. Mukana on sekä uutta luovaa tutkimusta että lähemmäs kaupallistamista edenneitä hankkeita.
Monia hankkeita yhdistää biomassan hyödyntäminen. Biomateriaalien tutkimus on pitkään ollut Aallon vahvuuksia, ja FinnCERES-innovaatioekosysteemi vauhdittaa tutkimusta entisestään. Aallon ja VTT:n yhdessä käynnistämän FinnCERESin tavoitteena on synnyttää kahdeksassa vuodessa 300 biotalousalan keksintöä, 80 uutta tuotetta tai palvelua ja 8 startupia.
VTT:n tekemien laskelmien mukaan suomalaisen metsä- ja peltobiomassan arvo voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä, kun se hyödynnetään korkean lisäarvon tuotteiden valmistukseen. Esimerkiksi tekstiilikuitujen kysyntä kasvaa maailmassa 3 prosentin vuosivauhtia, ja yritykset etsivät kuumeisesti uusia, ekologisia vaihtoehtoja puuvillalle ja polyesterille. Aallon tutkijat esittelevät Slushissa Ioncell-menetelmää, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua niin puusta kuin kierrätysmateriaaleista. Aallon osastolla pääsee tutustumaan myös sellu- ja paperiteollisuuden sivutuotteena syntyvästä ligniinistä tehtyihin ympäristöystävällisiin pinnoitteisiin, jotka satakertaistavat metallien ruosteenkestävyyden.
3D-tulostettuja luuimplantteja
Aurinkoenergian kysyntä on kovassa kasvussa, mikä vauhdittaa myös uusien materiaalien kehitystä. Monet materiaaleista ovat kuitenkin joko harvinaisia ja kalliita tai ympäristölle haitallisia, mikä rajoittaa niiden käyttöä laajemmassa mittakaavassa. Aallon tutkijat ovat jo onnistuneet korvaamaan aurinkokennoissa käytettävän platinan hiiltyneellä biomassalla, jota valmistetaan teollisuuden sivuvirroista. Tutkimus jatkuu: voisiko puun lisäksi biojätteitä, kuten kalansuomuja, käyttää tehokkaiden aurinkokennojen valmistuksessa?
Bakteerit ovat maapallon kestävimpiä organismeja, ja ne voidaan valjastaa valmistamaan monia eri materiaaleja. Yksi niistä on bakteeriselluloosa: äärimmäisen kestävä, kuumuutta ja kemikaaleja sietävä materiaali, jolla on myös mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia. Bakteeriselluloosa ei myöskään ole vahingollinen eläville kudoksille, joten se on lupaava materiaali erilaisiin lääketieteen sovelluksiin, kuten haavasidoksiin ja implanttien kasvatukseen.
Aallon osastolla voi tutustua myös esimerkiksi luonnosta saataviin väriaineisiin, 3D-tulostettuihin luuimplantteihin ja ihmisaivoja jäljittelevän tietokoneen ideaan. Samalla voi tavata aaltolaisia startupeja ja kuulla Aallon yrittäjyystoiminnasta.
Tervetuloa, nähdään Aallon standillä Slushissa!
Lue lisää upeista tutkimusprojekteista osoitteessa https://www.whatif.aalto.fi/
Lisätietoja:
Heidi Henrickson
Materials Platform Manager
heidi.henrickson@aalto.fi
Lue lisää uutisia
”Paluumuuttajat”: Miksi Amplit ja Jatke palasivat Building 2030:n ytimeen
Kaksi Building 2030 -konsortion pitkäaikaista jäsentä palasi entistä vahvemmin yhteiseen kehitystyöhön. Kysyimme Jatkeen kehitysjohtajalta Sakari Aaltoselta ja Amplitin hallituksen puheenjohtajalta Jan Hellmanilta, miksi paluu tapahtuu juuri nyt ja mitä he odottavat yhteistyöltä.
Tekoälyn käyttöönotto taloushallinnossa ei ole pelkästään ylhäältä alaspäin tapahtuva muutos
Kauppakorkeakoulun uusi tutkimus, joka perustuu yhdeksän suomalaisyrityksen talousjohdon haastatteluihin, tarkastelee, miten organisaatiot käytännössä ottavat tekoälyä käyttöön taloushallinnossaan.
Robotti nopeuttaa energiavarastointiin sopivien materiaalien etsintää
3D-tulostimesta muokattu robotti auttaa tutkijoita tuottamaan kokeellista dataa ja nopeuttaa uusien energiavarastointimateriaalien etsintää.