Keräys Piippa Lappalaisen muistamiseksi tuki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin materiaalihankintoja
Professori emerita Piippa Lappalainen (o.s. Lybeck) kuoli Helsingissä 23. tammikuuta 2023 nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 82-vuotias, syntynyt Helsingissä 5. kesäkuuta 1940. Lappalaisen läheiset halusivat järjestää poismenon johdosta muistokeräyksen, jonka rahalahjoituksilla tuettiin Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toimintaa.
Piippa Lappalainen oli suomalainen muotisuunnittelija, vaatetusalan yrittäjä ja Taideteollisen korkeakoulun (nykyinen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) professori. Hän oli yksi kuopiolaisen Piretta-P.T.A.-yrityksen perustajista ja sen pääsuunnittelija parinkymmenen vuoden ajan.
Muotitaiteen suunnannäyttäjä
Ompelutaitoiset äiti ja äidinäiti näyttivät Piippa Lappalaiselle suunnan tekstiilien pariin. Ateneumin muotilinjalle hän pääsi ensi yrittämällä. Ensimmäinen työpaikka löytyi Turo Oy:stä Kuopiossa. Vaatesuunnittelu oli itsenäistä ja palkitsevaa ja siihen kuului paljon matkustelua.
Vuonna 1967 Lappalainen perusti miehensä Riston ja toisen pariskunnan kanssa Kuopioon vaatetustehtaan nimeltä Piretta. Piipan tinkimätön tyylisilmä, trendit haistava nenä ja taito rekrytoida lahjakkaita ihmisiä sekä Riston kauppamiehen taidot loivat menestystarinan. Parhaimmillaan yritys työllisti toista tuhatta henkeä, ja se palkittiin tasavallan presidentin vientipalkinnolla ja Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla.
Rinnalle perustettiin P.T.A. (Piretta Teen Age), jonka pirteät puuvillaiset asusteet menestyivät erityisesti Ruotsissa. Mallistojen luominen oli Piippa Lappalaisen vastuulla. Ajaton tyyli, hyvät ja kestävät materiaalit sekä ompelun tekninen laatu olivat hänelle tärkeitä. Kankaita ostettiin eniten Italiasta. Kielen opetellut Lappalainen nimitettiin Italian kunniakonsuliksi Kuopiossa.
Vuonna 1987 perhe myi osuutensa yrityksestä ja muutti Helsinkiin. Piippa tuli nyt Nanso Oy:n ja Taideteollisuusliitto Ornamo ry:n hallitusten jäseneksi. Sisaren kanssa vuonna 1996 kirjoitettu Kansakunnan vaatettajat on perusteellinen historiateos kotimaisista vaatesuunnittelijoista ja valmistajista.
Taideteollinen korkeakoulu kiinnitti Piipan viideksi vuodeksi hoitamaan muotitaiteen professuuria. Kansainvälistyminen, yrittäjän taidot, kestävä kehitys sekä uudet teknologiat olivat erityisen kiinnostuksen kohteita. Itsenäisyyspäivän vastaanotoilla Piippa saattoi olla kutsuvieras, television kommentaattori tai linnan emännän pukusuunnittelija.
Lahjoituksella tuettiin muodin materiaalihankintoja
Piippa Lappalaisen tyttäret Petra Lassenius ja Tuua Hakola halusivat järjestää äidin poismenon johdosta muistokeräyksen, ja luontevaksi lahjoituskohteeksi valikoitui Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun toiminta, erityisesti sen muodin koulutusohjelma.
”Nuoret lahjakkaat opiskelijat olivat lähellä äitimme sydäntä ja olemme kiitollisia siitä, että saimme kerättyä pienen summan jonka avulla voi syntyä taas jotain uutta, jännittävää ja merkityksellistä muodin saralla”, sanovat Petra Lassenius ja Tuua Hakola.
Aalto-yliopisto on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä tekijänä maailman muoti-, vaatetus- ja tekstiilialoilla. Aallon kasvatteja löytyy keskeisistä, isoista muotitaloista, he perustavat omia, kansainvälisillä markkinoilla toimivia brändejään ja saavat tunnustusta alan tärkeimmissä kilpailuissa. Aalto Fashion tunnetaan näkemyksellisyydestä ja omaperäisyydestä sekä poikkeuksellisen korkeasta laadusta.
Lahjoitusvaroilla on merkittävä rooli koulun opetuksen ja tutkimuksen pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Lisätietoja lahjoittamisesta:
Raila Tapio, lahjoittajasuhteet, raila.tapio@aalto.fi, p. 050 475 9978
Lue lisää uutisia
Yritysyhteistyö avaa tohtoreille oven työelämään
Yliopistojen ja yritysten väitöskirjayhteistyö tuo tutkimuksen tulokset lähemmäs käytäntöä ja avaa nuorille tutkijoille uusia urapolkuja.
Alueellinen viherkerroin tarjoaa kaupungeille työkalun ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
Alueellinen viherkerroin on uusi työkalu, joka auttaa kuntia arvioimaan ja vahvistamaan viherrakennetta suunnittelussa ja tuo viherrakenteen arvot näkyväksi ja vertailtavaksi.
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä.