Uutiset

Käytännön työ ei tutkijaa pahenna

Professori Pirjo Sanaksenaho toivoo, että arkkitehtuurin laitoksella nähtäisiin tulevaisuudessa väitöskirjoja, joissa arkkitehdin perustyö eli suunnittelu on olennainen osa tutkimusta.
Professori Pirjo Sanaksenaho

Arkkitehtuurin professori Pirjo Sanaksenaho, 51, väitteli viime vuonna moderneista kodeista ja pientaloasumisen ihanteista 1950- ja 1960-luvuilla.

Työn idea alkoi itää omalla omakotityömaalla Espoossa 2000-luvun alussa. Sanaksenaho suunnitteli yhdessä miehensä arkkitehti Matti Sanaksenahon kanssa viisihenkiselle perheelleen avaran ja valoisan omakotitalon, joka kaartuu korkeuksia kurottelevan vanhan tammen ympärille.

”Aloin miettiä, miksi arkkitehtien piirtämät pientalot erosivat niin paljon silloin suosituista kartanomaisista talopaketeista. Pohdin, milloin tällainen kehitys sai alkunsa.”

Sanaksenaho tutki 1950- ja 1960-luvun median tapaa kirjoittaa pientaloista. Lehtikirjoittelun sävy oli valistava. Asiantuntijat kertoivat, millainen kodin piti olla.

”Nyt viesti kulkee vertaiselta vertaiselle. Asuminen on individualistista. Ihmiset toteuttavat itseään myös kotitalonsa arkkitehtuurissa.”

Suunnitteluväitöskirjoja

Sanaksenaho on opettanut tulevia arkkitehteja 2000-luvun alusta lähtien. Professorin työn hän aloitti vuonna 2014. Yliopistouran rinnalla hän on tehnyt töitä miehensä kanssa perustamassaan arkkitehtitoimistossa, jonka kädenjälki näkyy muun muassa vuonna 2005 valmistuneessa Turun ekumeenisessa taidekappelissa.

Sanaksenahon mukaan arkkitehtuurissa väitöksiä syntyy vähemmän kuin muilla tekniikan aloilla. Valmistuvat arkkitehdit menevät yleensä suoraan käytännön töihin. Väitöskirjan tekijätkin työskentelevät usein ennen tutkimustyöhön ryhtymistä jossakin suunnittelutoimistossa.

”Siitä ei missään nimessä ole haittaa. Käytännön työssä ymmärrys alasta syvenee. Siinä oppii, miten monta eri näkökulmaa arkkitehdin pitää sovittaa yhteen. On huomioitava käyttäjän, viranomaisten ja rakentajan näkökulmat.”

Professori toivoo, että tulevaisuudessa arkkitehtuurin väitöskirjoissa olisi mukana nykyistä enemmän arkkitehdin perustyötä eli suunnittelua. Mallia voisi ottaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muiden laitosten taiteellisista väitöskirjoista.

Asiantuntijan velvollisuudet

Arkkitehtuurin tohtoreilla on Sanaksenahon mukaan monenlaista annettavaa yhteiskunnalle.

”Meidän pitää jakaa asiantuntemustamme. Pitää osallistua alaamme liittyvään julkiseen keskusteluun. Toisaalta väitöskirjan pitäisi luoda aina uuttaa tietoa. Tuo uusi tieto voi olla muiden arkkitehtien työn kannalta olennaista. Ministeriöissä, kaupunkien virkamiehinä ja yrityksissä työskentelevät tohtorit vievät tutkimustietoa työpaikoilleen. Väitöstyö voi hyvinkin vaikuttaa siihen, millainen on arkinen ympäristömme”, hän kertoo.

Aika näyttää, millaista tutkimusta tulevaisuudessa tehdään. Sanaksenaho uumoilee, että laitoksen kansainvälistyminen voi vaikuttaa myös väitöskirjoihin.

Laitokselle tulee vuosittain 20 ulkomaista maisteriopiskelijaa. Vaihto-opiskelijoita on noin 40.

”Kun kulttuurit ja tekemisen tavat sekoittuvat, voi syntyä jotain uutta, maailmaa muuttavaa”, hän summaa.

Sanaksenaho promovoidaan tekniikan tohtoriksi 15. kesäkuuta järjestettävässä Aalto-yliopiston tekniikan alan promootiossa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Designs for a Cooler Planet 2022 – Open call
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Millainen olisi Elämä 1.5? Hae mukaan vuoden 2022 Designs for a Cooler Planet -tapahtumaan!

Jotta ratkomme ilmastonmuutosta ja luontokatoa, uusia oivalluksia kaivataan kipeästi. Onko sinulla idea ylikulutuksen hillitsemiseen, ilmaston lämpenemisen hidastamiseen tai parempaan työelämään? Designs for a Cooler Planet 2022 kokoaa aaltolaisten innostavimmat hankkeet - tule mukaan!
Pro arte utili_kirjan kansi_kirjoittajat_kuva_Annukka Mäkijärvi
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:
Researchers were able to time the extraction and splitting of entangled Cooper pairs from a superconductor. Picture: Aalto University.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudella kvanttilaitteella voisi hallita lomittuneita elektronipareja täsmällisesti

Kvanttitietokoneen ja monien muiden kvanttiteknologioiden toiminta perustuu kykyyn tuottaa lomittuneita elektronipareja. Tutkijat suunnittelivat nyt laitteen, jolla voidaan tuottaa hallitusti lomittuneita Cooperin pareja suprajohteesta ohjaamalla dynaamisesti kahta suprajohteen lähellä sijaitsevaa kvanttipistettä.
Sotamuistosampo.jpg
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Sotamuistosampo-verkkopalvelu julkaistaan perjantaina 3. joulukuuta

Palvelu sisältää 200 viime sotiemme veteraanin videohaastattelut, jotka kerättiin Tammenlehvän Perinneliiton ja Suomen Sotaveteraaniliiton yhteistyönä vuosina 2007–2009.