Uutiset

Käytännön työ ei tutkijaa pahenna

Professori Pirjo Sanaksenaho toivoo, että arkkitehtuurin laitoksella nähtäisiin tulevaisuudessa väitöskirjoja, joissa arkkitehdin perustyö eli suunnittelu on olennainen osa tutkimusta.
Professori Pirjo Sanaksenaho

Arkkitehtuurin professori Pirjo Sanaksenaho, 51, väitteli viime vuonna moderneista kodeista ja pientaloasumisen ihanteista 1950- ja 1960-luvuilla.

Työn idea alkoi itää omalla omakotityömaalla Espoossa 2000-luvun alussa. Sanaksenaho suunnitteli yhdessä miehensä arkkitehti Matti Sanaksenahon kanssa viisihenkiselle perheelleen avaran ja valoisan omakotitalon, joka kaartuu korkeuksia kurottelevan vanhan tammen ympärille.

”Aloin miettiä, miksi arkkitehtien piirtämät pientalot erosivat niin paljon silloin suosituista kartanomaisista talopaketeista. Pohdin, milloin tällainen kehitys sai alkunsa.”

Sanaksenaho tutki 1950- ja 1960-luvun median tapaa kirjoittaa pientaloista. Lehtikirjoittelun sävy oli valistava. Asiantuntijat kertoivat, millainen kodin piti olla.

”Nyt viesti kulkee vertaiselta vertaiselle. Asuminen on individualistista. Ihmiset toteuttavat itseään myös kotitalonsa arkkitehtuurissa.”

Suunnitteluväitöskirjoja

Sanaksenaho on opettanut tulevia arkkitehteja 2000-luvun alusta lähtien. Professorin työn hän aloitti vuonna 2014. Yliopistouran rinnalla hän on tehnyt töitä miehensä kanssa perustamassaan arkkitehtitoimistossa, jonka kädenjälki näkyy muun muassa vuonna 2005 valmistuneessa Turun ekumeenisessa taidekappelissa.

Sanaksenahon mukaan arkkitehtuurissa väitöksiä syntyy vähemmän kuin muilla tekniikan aloilla. Valmistuvat arkkitehdit menevät yleensä suoraan käytännön töihin. Väitöskirjan tekijätkin työskentelevät usein ennen tutkimustyöhön ryhtymistä jossakin suunnittelutoimistossa.

”Siitä ei missään nimessä ole haittaa. Käytännön työssä ymmärrys alasta syvenee. Siinä oppii, miten monta eri näkökulmaa arkkitehdin pitää sovittaa yhteen. On huomioitava käyttäjän, viranomaisten ja rakentajan näkökulmat.”

Professori toivoo, että tulevaisuudessa arkkitehtuurin väitöskirjoissa olisi mukana nykyistä enemmän arkkitehdin perustyötä eli suunnittelua. Mallia voisi ottaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muiden laitosten taiteellisista väitöskirjoista.

Asiantuntijan velvollisuudet

Arkkitehtuurin tohtoreilla on Sanaksenahon mukaan monenlaista annettavaa yhteiskunnalle.

”Meidän pitää jakaa asiantuntemustamme. Pitää osallistua alaamme liittyvään julkiseen keskusteluun. Toisaalta väitöskirjan pitäisi luoda aina uuttaa tietoa. Tuo uusi tieto voi olla muiden arkkitehtien työn kannalta olennaista. Ministeriöissä, kaupunkien virkamiehinä ja yrityksissä työskentelevät tohtorit vievät tutkimustietoa työpaikoilleen. Väitöstyö voi hyvinkin vaikuttaa siihen, millainen on arkinen ympäristömme”, hän kertoo.

Aika näyttää, millaista tutkimusta tulevaisuudessa tehdään. Sanaksenaho uumoilee, että laitoksen kansainvälistyminen voi vaikuttaa myös väitöskirjoihin.

Laitokselle tulee vuosittain 20 ulkomaista maisteriopiskelijaa. Vaihto-opiskelijoita on noin 40.

”Kun kulttuurit ja tekemisen tavat sekoittuvat, voi syntyä jotain uutta, maailmaa muuttavaa”, hän summaa.

Sanaksenaho promovoidaan tekniikan tohtoriksi 15. kesäkuuta järjestettävässä Aalto-yliopiston tekniikan alan promootiossa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

vaping
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyn avulla tehty tutkimus osoitti: Instagram tulvii nuoria houkuttelevaa sähkötupakkamainontaa

Sadoista tuhansista sähkötupakkajulkaisuista yli 60 prosenttia oli peräisin yritystileiltä. Nuorille mainostetaan muun muassa sähkötupakan makutiivisteitä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.