Kauppakorkeakoulu sai huippuarviot valmistuneilta opiskelijoiltaan – viisi tapaa, joilla koulu varmistaa opetuksen laadun

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tuoreista alumneista 95 prosenttia suosittelisi tutkintoa, selviää tuoreimman sijoittumiskyselyn tuloksista. Lisäksi 93 prosenttia valmistuneista kokee työnantajien arvostavan tutkintoa. Kysely kohdistui vuosi sitten valmistuneisiin maistereihin. Lisäksi vuosittaisilla kyselyillä seurataan myös viisi vuotta sitten valmistuneiden tilannetta, ja näiden uraseurantakyselyjen tulokset ovat samansuuntaiset.

Tässä jutussa Kauppakorkeakoulun varadekaani Tomas Falk, Kauppatieteiden kandidaattiohjelman pitkäaikainen varajohtaja Johanna Bragge sekä Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (KY) edunvalvontavastaava Atte Moisio kuvaavat tapoja, joilla opetuksen laadusta pidetään Kauppakorkeakoulussa huolta.

1. Laatua seurataan järjestelmällisesti ja yhteistyössä opiskelijoiden kanssa

   Kauppakorkeakoulussa opetuksesta ja oppimisesta vastaava varadekaani Tomas Falk kertoo, että opetuksen laatua seurataan järjestelmällisesti. Ohjelmakomiteat, joissa on mukana opiskelija- ja alumnijäseniä, käsittelevät kurssipalautetta ja opetuksen kehittämistarpeita säännöllisesti. Lisäksi Kauppakorkeakoulun johto tapaa Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat ry:n eli KY:n opiskelijaedustajia säännöllisesti ja keskustelee heidän kanssaan opetukseen ja koulutukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Opiskelijoiden näkemykset ja palautteet otetaan siis eksplisiittisesti huomioon, kun pohditaan, mihin suuntaan opetusta halutaan viedä.

   Atte Moisio tunnistaa Falkin nostaman avoimuuden ja kuvaa Kauppakorkeakoulun henkilökunnan ja KY:n keskinäistä suhdetta läheiseksi. Kynnys yhteydenottamiseen on matala ja KY:n ajankohtaisille asioille on varattu erikseen aikaa erilaisissa Kauppakorkeakoulun johtoryhmissä sekä komiteoissa.

   Johanna Bragge huomioi myös, että Kauppakorkeakoulun ohjelmien yleiset osaamistavoitteet päivitettiin keväällä 2026. Esimerkiksi Kauppatieteiden kandidaattiohjelman viisi osaamistavoitetta, kuten valmiudet analysoida yritysten ja muiden organisaatioiden toimintaa ja ongelmia sekä tunnistaa luovia ratkaisuja huomioiden vastuullisuus- ja kestävyyshaasteet, räätälöitiin kullekin pääaineelle sopiviksi juuri niiden näkökulmista käsin.

2. Huip­pu­ta­son kump­pa­nit: Kaup­pa­kor­kea­kou­lun opis­ke­li­jat pää­se­vät naut­ti­maan kor­kea­laa­tui­ses­ta yri­ty­syh­teis­työs­tä ja maa­il­man­luo­kan vaih­to­kou­lu­ver­kos­tos­ta

   Bragge nostaa Kauppakorkeakoulun moninaiset yhteistyömuodot yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Luennoilla käy jatkuvasti vieraita, niin toimitusjohtajia kuin muita johtajia ja asiantuntijoita, yritysmaailmasta. Hyödynnämme opetuksessamme myös case-yhteistyötä, joissa ratkotaan yritysten ja muiden organisaatioiden kokemia aitoja ongelmia joko tiiviiden tapauskuvausten avulla tai suoraan yritysten edustajien kanssa yhteistyössä. Näitä jälkimmäisiä haasteita opiskelijat voivat ratkoa muun muassa räätälöidyissä yritysprojekteissa tai kesäisin järjestettävässä Information Technology Program (ITP) -ohjelmassa. ITP on 30 opintopisteen laajuinen kesäohjelma, jossa opiskelijat työskentelevät 4–6 hengen tiimeissä yritysten tarjoamien digitaalisen liiketoiminnan haasteiden parissa. Ohjelma on kuulunut Kauppakorkeakoulun ohjelmatarjontaan jo yli 30 vuoden ajan. Opiskelijat tekevät enenevässä määrin myös opinnäytetöitään suoraan yrityksille ja pääsevät niissä hyödyntämään oppejaan tosielämässä.

   Kauppakorkeakoulu tekee yhteistyötä maailman arvostetuimpien yliopistojen ja kauppakorkeakoulujen kanssa mm. opiskelijavaihtosopimusten kautta. Kauppakorkeakoulun kansainväliseen verkostoon kuuluu noin 140 yhteistyöyliopistoa 42 maassa. Noin 94 prosentille yhteistyöyliopistoistamme on myönnetty kansainvälinen akkreditointi (AACSB, EQUIS tai AMBA).

3. Opetus ke­hit­tyy ajas­sa ja tar­jo­aa opis­ke­li­joil­le sekä uusim­mat tut­ki­mus­tu­lok­set että kriit­ti­set käy­tän­nön opit

   Kauppatieteiden opetus on sekä tieteeseen perustuvaa että relevanttia liike-elämälle, Bragge kertoo. Tasapaino näiden välillä johtaa parhaimpaan lopputulokseen. 

   Opettajat esittelevät kursseilla jatkuvasti tuoreita tutkimustuloksia ja keskustelevat niistä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Parhaiten tämä onnistuu esittelemällä tutkimuksia, joita opettaja on itse ollut mukana tekemässä. Kauppakorkeakoulussa tutkimus kuuluukin lähes kaikkien opetustyötä tekevien henkilöiden tehtäviin, tuntiopettajia lukuun ottamatta. Teorian ohella opiskelijat oppivat käytännön laskenta- ja ohjelmistotaitoja soveltavien esimerkkien kautta, esimerkiksi tutustumalla yrityksissä yleisesti käytössä oleviin liiketoiminnan analytiikka- ja toiminnanohjausjärjestelmiin. 

   Myös opetuksen kehittämisessä kuunnellaan herkällä korvalla liike-elämää ja arvioidaan kriittisesti, missä määrin opetussisältöjen on syytä kehittyä ajankohtaisten toiveiden mukaisesti. Tähän arviointiin kuuluu tiiviisti tulevaisuuden ennakointi – lyhytaikaisten trendien perässä ei juosta. Arvokasta näkemystä antavat erityisesti ohjelmakomiteoiden alumnijäsenet sekä alumnilähettiläät.

4. Liike-​elämän eri osa-​alueet tuo­daan yh­teen opin­not päät­tä­väs­sä laa­jas­sa pro­jek­ti­työs­sä

   Opetuksen kulmakivenä on auttaa opiskelijoita näkemään yhteydet eri liiketoiminta-alueiden välillä. Näihin kuuluvat muun muassa laskentatoimi, rahoitus, markkinointi sekä tuotannon ja palveluiden johtaminen.

   Yksi tapa, jolla opiskelijat pääsevät harjoittamaan näiden osa-alueiden yhteispeliä, on kokemukselliseen oppimiseen perustuvat yrityssimulaatiopelit. Nämä ovat käytössä etenkin tutkinnon päättävillä capstone-kursseilla. Niissä muutaman hengen opiskelijatiimit pelaavat muiden tiimien yrityksiä vastaan samoilla markkinoilla usean session eli lukuisten pelikuukausien ajan ja pääsevät harjoittelemaan nopeatempoista päätöksentekoa riskivapaasti ennen työelämään siirtymistään. 

   Suomessa kehitetystä simulaatiopelistä, jota Kauppakorkeakoulussa käytetään, on Braggen mukaan saatu poikkeuksellisen kiittävää opiskelijapalautetta. Sen reaaliaikaisuus, lukuisat suorituskykyindikaattorit (KPI:t) ja analytiikkaa tarjoava ERP-toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistavat opiskelijatiimeille hyvin aidon kokemuksen simulaatioyritysten päätöksenteon pohjaksi. Opiskelijat ovat kertoneet, että pelissä saa väistämättä oppeja myös tiimityöskentelystä, viestinnästä ja tavoitteellisesta strategiasuunnittelusta liiketoiminnassa. 

5. Opetuksessa käsitellään sekä toi­mi­vaa yh­teis­työ­tä ih­mi­sen ja te­ko­ä­lyn kes­ken että so­si­aa­lis­ta vuo­ro­vai­ku­tus­ta tois­ten ih­mis­ten kans­sa

   Tekoäly korvaa lähivuosina monia työtehtäviä jopa kokonaan tai nopeuttaa merkittävästi tietotyöntekijöiden työntekoa. Toisaalta se luo aivan uudenlaisia tehtäviä tai työnkulkuja. Näiden seurauksena sekä ihmisen ja tekoälyn välinen yhteistyö että ihmisten välinen kanssakäyminen nousevat entistä tärkeämpiin rooleihin yrityksissä. Paitsi että Kauppakorkeakoulussa pyritään Braggen mukaan opettamaan relevantteja tekoälyn käyttötaitoja, keskeisinä teemoina monilla kursseilla on nyt sekä ihmisten johtaminen että prosessien uudelleensuunnittelu ja muutosjohtaminen. 

   Myös esitystaidot sekä suomeksi että vierailla kielillä ovat erityisen tärkeitä Kauppakorkeakoulusta valmistuville, ja siksi sekä neuvottelutaitojen että muun viestinnän opetuksen tulee pohjautua aitoihin vuorovaikutustilanteisiin. Kauppakorkeakoulu uudistikin hiljattain pakollisen ensimmäisen vuoden viestintäkurssinsa siten, että positiivinen viestintä ja improvisaatioteatterimenetelmät sijoitettiin kurssin ytimeen. Näillä pyritään vahvistamaan opiskelijoiden vuorovaikutus-, tiimi-, kuuntelu- ja neuvottelutaitoja vastaamaan entistä paremmin työnantajien tarpeita.