Uutiset

Katri Kauppi: Korona ja konttipula ovat vasta alkusoittoa – ilmastonmuutos hankaloittaa yritysten logistiikkaa radikaalisti

Tunnista, varaudu, sopeudu ja menesty. Logistiikan professori Katri Kauppi kertoo, miten yritykset voivat ottaa huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamia väistämättömiä muutoksia toimitusketjuissaan
Katri Kauppi
Mikään toimiala ei ole immuuni ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille, Kauppi korostaa. Kuva: Mortti Saarnia

Kun Hurrikaani Ida elokuussa iski Yhdysvaltain itärannikolle, useita satamia jouduttiin sulkemaan päivien ajaksi. Seurauksena olivat merkittävät viivästykset tuotteiden ja raaka-aineiden toimituksessa, logistiset uudelleenjärjestelyt ja hinnankorotukset.

Tilanne oli erittäin hankala, koska aiemmin jo korona ja yleinen konttipula olivat haastaneet yritysten toimitusketjuja.

Toimitusketjuhäiriöt ovat siis jo nyt valitettavan arkipäiväisiä. Ilmastonmuutos on tässä palapelissä yhä merkittävämpi palanen. Kuvatun kaltaiset häiriöt tulevat vain lisääntymään tulevaisuudessa. 

Ilmastonmuutokseen ja toimitusketjujen hallintaan liittyy kaksi keskeistä tehtävää: 1) ilmastonmuutoksen lieventäminen ja estäminen vähentämällä toimitusketjujen negatiivisia ympäristövaikutuksia sekä 2) toimitusketjujen sopeutuminen ja varautuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. 

Toistaiseksi fokus sekä alan tutkimuksessa että yritysten toiminnassa on ollut ensimmäisessä, ja näin on toki syytä jatkuakin. Mitä paremmin onnistumme ensimmäisessä tehtävässä sitä helpompi on toinen tehtävä. 

Suomalaisten yritysten toimitusketjuissa tehdään paraikaa kovasti töitä negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Yrityksistä huolimatta useita ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei kuitenkaan pystytä välttämään ainakaan täysimääräisesti. Osin niistä on jo nähtävissä merkkejä esimerkiksi äärisääilmiöiden aiheuttamissa toimitusketjuhäiriöissä.

Siksi nyt on aika aloittaa myös varautuminen ja sopeutuminen. 

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa toimitusketjuihin?

Koska toimitusketjut ovat nykypäivänä ennemminkin monimutkaisia verkostoja kuin ”suoria ketjuja”, paikallisillakin ilmastonmuutoksen vaikutuksilla tai sääilmiöillä on pitkällisiä ja monisyisiä globaaleja heijastusvaikutuksia. 

Ihmisten arjen näkökulmasta ilmastonmuutos näkyy ennen kaikkea ruoantuotannossa ja siihen liittyvissä toimitusketjujen häiriöissä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa käytössä olevaan tai käyttöön soveltuvaan viljelyalaan ja näkyy siten tuotteiden saatavuudessa. Esimerkiksi kahvipapujen viljelyn osalta ilmastonmuutos vaikuttaa paitsi alueiden tuotantokapasiteettiin myös viljellyn kahvin laatuun. Vastaavia ongelmia on varmasti edessä monen muunkin toimialan toimitusketjujen alkulähteellä.

Mikään toimiala ei ole immuuni ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille.

Kuivuus madaltaa keskeisiä vesiväyliä vaikeuttaen laivaliikennettä. Merenpinnan muutokset hankaloittavat taas satamien toimintaa. Myrskyt ja muut ääri-ilmiöt aiheuttavat reittien katkoksia ja tuhoa infrastruktuuriin. Raiteet vääntyvät kuumuudessa, tulvat huuhtovat teitä pois ja turmelevat varastoja, lumimyrskyt pysäyttävät lentoliikennettä ja äärimmäinen kuumuus vaikeuttaa logistiikkatyöntekijöiden arkea. 

Erityisen hankalassa tilanteessa on nimenomaan laivaliikenne. Noin 90% globaalista rahdista kulkee meriteitse. Jo nyt noin kolmannes satamista sijaitsee alueilla, jotka ovat alttiita trooppisille myrskyille ja ilmastonmuutos todennäköisesti vaikuttaa erityisesti rannikkoalueilla, aiheuttaen myrskyjä, lämpöaaltoja ja merenpinnan muutoksia. 

Vaikka satamat ovat erittäin alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille, pitkän aikavälin sopeutustoimenpiteitä ilmastonmuutokseen ei ole satamissa suunniteltu laaja-alaisesti tai otettu käyttöön. 

Tunnista ilmastonmuutoksen riskit yrityksen toimitusketjussa eli tee kunnon kartoitus

Kuinka moni yritys tietää, onko heidän toimitusketjunsa keskeisissä solmukohdissa – olivat ne sitten satamia tai muuta keskeistä logistista infrastruktuuria – jo tunnistettu ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit ja aloitettu niihin varautuminen ja sopeutuminen?

Suuri osa yrityksistä ei ole myöskään arvioinut ja siten tunnistanut oman toimitusketjun ilmastonmuutokseen kytkeytyviä riskejä lyhyellä ja erityisesti pitkällä aikavälillä. 

Ilmastoriskien arviointi toimitusketjuissa on vielä varhaisella asteella ja standardimenetelmiä ei ole muodostunut. Mutta se on jo tiedossa, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat toimitusketjuhäiriöt käyvät kalliiksi nimenomaan yrityksille, jos riskit realisoituvat. 

Riskien tunnistamisessa ensimmäinen askel on oman toimitusketjun kartoitus. Tämä on monessa yrityksessä työn alla jo nyt koronapandemian esille nostamien haavoittuvuuksien sekä vastuullisuuskysymysten takia. Seuraavaksi  kartoitukseen  tulisi vain lisätä uusi ulottuvuus ilmastonmuutokseen varautumisen myötä. 

Kartoituksessa tulisi kiinnittää huomiota kahteen tekijään: toimittajien maantieteelliseen sijaintiin ja toisaalta toimitusreitteihin.

Toimitusketjun kartoituksen pitää tarkastella toimittajien sijaintia suhteessa erilaisiin lämpötilan muutoksiin, ilmaston ääri-ilmiöihin, tulvariskeihin ja muihin ilmastonmuutoksen seurauksiin. Tämän pohjalta yrityksen on mahdollista tehdä arvio, missä kohden toimitusketjua voisi olla esimerkiksi mahdollisia saatavuusongelmia. Tarkastelun tulisi ulottua koko ketjun läpi, ei vain toimitusketjun ensimmäiseen portaaseen. 

Toiseksi yritysten tulee huomioida myös logistiset reitit, satamat ja muun kriittisen logistiikkainfrastruktuurin sijainti ja sitä kautta mahdollinen haavoittuvuus ilmastonmuutoksen myötä. 

Huomioimalla reitit yritys pystyy kartoittamaan, mitkä toimitusketjun osat ovat lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä todennäköisimmin alttiita toimitushäiriöille – ja missä vaikutukset häiriöiden toteutuessa aiheuttavat suurimpia ongelmia saatavuudelle ja suurimmat kustannukset. Vasta tämän jälkeen yritys voi kohdentaa toimenpiteitä suurimpien riskien pienentämiseksi tai jopa eliminoimiseksi. 

Varaudu ja sopeudu eli valmistele toimitusketjusi ilmastonmuutokseen

Kuten missä tahansa riskeihin varautumisessa, myös ilmastonmuutoksen aiheuttamissa toimitusketjuriskeissä asiaa on tarkasteltava myös kustannusten valossa. Kuinka paljon kustannuksia riski voisi toteutuessaan aiheuttaa – ja kuinka kallista suhteessa on siihen varautuminen? Tätä on hyvä tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä. 

Vaikka esimerkiksi lämpötilan nousun tai sään ääri-ilmiöiden vaikutusten todennäköisyys toimitusketjuihin, ja siten myös kustannuksiin, voi lyhyellä aikavälillä olla vielä suhteellisen pieni, se voi nousta pidemmällä aikavälillä. Samalla on tärkeää tiedostaa, että isot rakenteelliset toimitusketjumuutokset ovat hitaita; ainakin jos kyse on uusien materiaalien käyttöönotosta saatavuusongelmien takia. Siksi vaihtoehtoihin varautuminen pitää aloittaa hyvissä ajoin. 

Otetaan esimerkkinä vaikka aiemmin mainittu kahvipapujen viljely. Pitkällä aikavälillä kyseistä raaka-ainetta hyödyntävien valmistajien tulee pohtia, kuinka viljelyinfrastruktuuria voidaan mahdollisesti siirtää alueilta toiselle ja miten siirto käytännössä toteutetaan.

Viljely käy ilmastonmuutoksen myötä mahdottomaksi tietyillä alueilla, mutta on vastaavasti mahdollista sellaisilla alueilla, joissa lämpötila ei toistaiseksi ole riittävän korkea, mutta muuttuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Toisaalta, myös sosiaalisen vastuun näkökulmaa ajatellen, olisi tärkeää pystyä kehittämään viljelykäytänteitä tai lajikkeita niin, että nykyisten alkutuottajien elanto pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin.  

Miten ilmastonmuutokseen voi varautua ja sopeutua nimenomaan toimitusketjujen osalta? Mahdolliset toimet voivat olla esimerkiksi kuljetusten uudelleenreititystä (tai ainakin varasuunnitelmien valmistelua), lisääntyneitä varmuusvarastoja, vaihtoehtoisten toimittajien lisäämistä, varastorakennusten säänkestävyyden parantamista, varastojen siirtoja vähäriskisemmille seuduille tai vaikkapa lisävaatimuksia toimittajille ja kuljetusyrityksille varautumistoimenpiteistä ilmastonmuutoksen suhteen. 

Ilmastonmuutos aiheuttaa tiettyjen raaka-aineiden niukkuutta johtaen muutoksiin paitsi toimitusketjuissa myös materiaalivalinnoissa ja tuoterakenteissa. Myös kiertotalouden toimintamallit voivat auttaa, jos raaka-aineet on mahdollista käyttää uudelleen.

Toisinaan paras vaihtoehto varautua riskeihin kuljetuksissa on parempi vakuuttaminen. Tärkeää on myös ottaa vastuut ja velvollisuudet ilmastonmuutoksesta aiheutuvista häiriöistä osaksi sopimusten tarkastelua toimittajien ja kuljetusyritysten kanssa. 

Osa tarvittavista muutoksista on operatiivisia, osa strategisia valintoja toimitusketjun rakenteeseen ja jopa tulevaan tuotevalikoimaan liittyen mikäli materiaalipuutteet ovat vakavia. Kaikkia niitä on syytä alkaa arvioida ja valmistella jo nyt. 

Jatkossa yritysten menestymistä määrittääkin aiempaa enemmän se, miten ne ovat varautuneet ilmastonmuutoksen aiheuttamiin häiriöihin toimitusketjuissa. Varautumalla yritykset voivat sopeuttaa toimintaansa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja siten menestyä myös ilmastonmuutoksen olosuhteissa.

Kirjoitus on ensin julkaistu MustRead Akatemiassa.

Katri Kauppi

Katri Kauppi

Professori (Associate professor)
E704 Dept. Information and Service Management
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kimmo Karhu
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kimmo Karhu: Alustataloutta voisi käyttää myös hyvän luomiseen – millainen olisi yhteiskunnan näkökulmasta hyvä alusta?

Alusta voisi muun muassa vauhdittaa lääkäriin pääsyä ja nopeuttaa lääkekehitystä, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Kimmo Karhu.
Breast cancer tissue in a culture model in which hormone receptors disappear (left) and within the culture model developed in this study which maintains the hormone receptors (right). The hormone receptors are indicated in green. Photo: Pauliina Munne.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaistutkijat kehittivät minirintasyövästä uuden aseen taistelussa yleisintä rintasyöpää vastaan

Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat ja Aalto-yliopiston materiaalitutkijat ovat yhdessä kehittäneet geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.
Aalto_University_ELEC_Metsahovi_Radio_Observatory_new_photos_12-11-2021_photo_Mikko_Raskinen_017.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metsähovi on jatkossa kotimaisilla kielilläkin virallisesti radio-observatorio

Metsähovin nimi kotimaisilla kielillä on muuttunut ja on nyt suomeksikin radio-observatorio entisen radiotutkimusaseman sijaan.
Vital Signs
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tekoälyavusteinen laite voi pian korvata perinteisen stetoskoopin ja merkittävästi nopeuttaa oikeaa diagnoosia

Aalto-lähtöinen startup Vital Signs esittelee keksintöä Slushin pitchauskilpailussa ensi viikolla.