Uutiset

Karkaavien wattien metsästäjä

Laskennallisen sähkömekaniikan professori Anouar Belahcen etsii keinoja pienentää moottorien ja generaattorien energiahävikkiä.

Professori Anouar Belahcen, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin magneettisia materiaaleja, joita käytetään sähkömekaanisissa energian muuntamiseen tarkoitetuissa laitteissa, kuten moottoreissa ja generaattoreissa. Työni tavoite on auttaa pienentämään niiden energiahäviötä. Ensikuulemalta esimerkiksi generaattorin prosentin, parin energiahäviö voi vaikuttaa pieneltä, mutta jos ajatellaan, että se tuottaa 1000 megawattia sähköä, pari prosenttia onkin jo 20 megawattia, mikä vastaa noin 10 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

Tutkimukseni jakautuu tavallaan kahteen osaan. Mittaamme ja mallinnamme materiaaleja ja pystymme näin optimoimaan moottoreita ja generaattoreita. Toisaalta pureudumme syvemmin itse materiaaleihin, eli selvitämme, miten materiaalien rakenne ja valmistustapa vaikuttaa häviöihin.

Miten päädyit tutkijaksi?

Tiesin jo ylioppilaskirjoituksissa haluavani suorittaa ainakin tohtorintutkinnon. Kun tulin tänne tekemään maisteriopintoja, tapasin professorin, joka piti arvosanojani niin hyvinä, että tarjosi minulle töitä ryhmästään. Laboratoriossa huomasin, että tämähän oli juuri sitä, mitä olin jo pienenä tehnyt, eli muuntajien käämimistä. Ja sillä tiellä olen edelleen.

Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia?

Nautin väitöskirjan tekemisestä, mutta ajattelin usein, oliko kukaan muu kiinnostunut siitä, minkä parissa ahersin. Sitten pääsin artikkelini kanssa konferenssiin, jossa oli 400 alan asiantuntijaa. Monet heistä tulivat pyytämään, saisivatko esitelmäni käyttönsä ja myöhemmin artikkeliini tuli paljon viittauksia. Se oli melkoinen buusti työlle, kun tajusin, että sillä oli todella merkitystä.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Kyllä se on ehdottomasti sitkeys. Tutkijan työssä voi mennä monta kuukautta tai vuottakin ilman konkreettisia tuloksia. Sitten yhtäkkiä, kun kriittinen massa on saavutettu, huomaakin, että tässä on nyt jotain tärkeää!

Tutkija etenee kärsivällisesti pieniä pätkiä kerrallaan, ja palkinto tulee vasta lopussa. Nopeita tuloksia haluavan kannattaa ryhtyä suunnittelijaksi.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Ensimmäinen tutkimushaaramme eli materiaalien mallintaminen sujuu jo hyvin, mutta toisessa, eli materiaalien valmistamisessa, on vielä paljon selvitettävää. Kehitämme siihen nyt mallia, ja olen varma, että kun saamme sen tehtyä, pystymme sanomaan, että näin tekemällä saadaan näitä ja näitä ominaisuuksia. Tällä hetkellähän työ tehdään kokeellisesti, eli testataan jotain valmistusmenetelmää ja katsotaan, mitkä ovat sen tulokset. Meidän tavoitteemme on siis eräänlainen numeerinen prototyyppimateriaali.

Anouar Belahcen ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 12. lokakuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!

Katso luentojen ohjelma täältä

Kuva: Anni Hanén

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.