Base Styles/Icons/Some/Linkedin/Default Created with Sketch. Base Styles/Icons/lock/open Created with Sketch.

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa tehtyyn ekologiseen Ioncell-pukuun

Ioncell on uusi menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista. Rouva Haukion puvun kangas on tehty suomalaisesta koivusta, ja puvun suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa Aallon opiskelijoiden ja asiantuntijoiden monialainen tiimi.
Aikaisempi Ioncell-lankoja

Aikaisempia projekteja varten värjättyjä Ioncell-lankoja sekä näytetilkkuja. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Jenni Haukio pukeutuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Aalto-yliopistossa suunniteltuun ja tehtyyn iltapukuun. Puvun materiaaliksi valittiin Ioncell-kuitu ja kuidun raaka-aineeksi kotimainen koivu.

Ioncell on Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyössä kehittämä menetelmä, jolla voidaan valmistaa laadukasta tekstiilikuitua puusta tai kierrätysmateriaaleista, kuten kierrätyspaperista ja -pahvista tai tekstiilijätteestä. Ioncell-kuitu on ekologinen vaihtoehto paljon vettä ja viljelyalaa vaativalle puuvillalle, öljypohjaiselle polyesterille sekä viskoosille, jonka valmistuksessa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja.

”Ioncellistä tehty kangas tuntuu miellyttävältä. Siinä on kaunis kiilto, se värjäytyy hyvin ja laskeutuu kauniisti. Ioncell on upea materiaali, joka sopii myös arvokkaaseen pukuun. Tärkeintä kuitenkin on, että se on ympäristön kannalta kestävä vaihtoehto”, sanoo Aalto-yliopiston työelämäprofessori Pirjo Kääriäinen.

Tulevaisuudessa vanhat Ioncell-tekstiilit voidaan myös kierrättää uuden kuidun raaka-aineeksi useita kertoja. 

”Kierrätysmateriaaleista tehdyt Ioncell-kuidut ovat laadultaan erinomaisia. Esimerkiksi vanhoista puuvillafarkuista valmistamamme Ioncell-kuitu on alkuperäistä kuitua vahvempaa”, kertoo tekstiiliteknologian asiantuntija Marja Rissanen.

Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto ovat kehittäneet Ioncell-menetelmää useiden vuosien ajan, ja tällä hetkellä valmistellaan pienimuotoisen koetuotannon aloittamista. Tiimissä on mukana muun muassa puunjalostuksen, kemian, muotoilun ja tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntijoita ja opiskelijoita. Pirjo Kääriäisen mukaan monialainen yhteistyö on valtava voimavara pitkän tähtäimen materiaalitutkimuksessa.

”Meillä Aallossa on nyt koko tekstiilin valmistusketju aina kuidunvalmistuksesta lankoihin, kankaisiin ja valmiisiin tuotteisiin saakka. Ja lahjakkaat opiskelijamme ovat tietysti mukana myös tämän ainutlaatuisen puvun toteuttamisessa.”

Ioncell-kudonta
Jenni Haukion puvun kangas kudotaan käsin. Värjäys tehdään vasta kudonnan jälkeen. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Kysymyksiä ja vastauksia

Mikä Ioncell on?

Ioncell on Aalto-yliopiston professori Herbert Sixtan johdolla kehitetty menetelmä niin sanottujen selluloosamuuntokuitujen valmistukseen. Markkinoilla olevista selluloosamuuntokuiduista yleisin on viskoosi. 

Ioncell-kuitujen valmistuksessa käytetään Helsingin yliopiston professori Ilkka Kilpeläisen kehittämää myrkytöntä ja turvallista ionista liuotinta. Kuidun raaka-aineena voidaan käyttää puusta valmistettavaa liukosellua, kierrätyspaperia tai -pahvia sekä tekstiilijätettä. Rouva Haukion puvun raaka-aine on koivusta tehty liukosellu, joka on peräisin Stora Enson Joensuun tehtaalta.

Tekstiilikuidun valmistuksessa on kolme vaihetta: selluloosan liuotus, kuidunkehruu ja liuottimen talteenotto. Valmiit kuidut karstataan ja kehrätään langaksi muiden tekstiilikuitujen tapaan.


Mikä tekee Ioncell-kuiduista ekologisen vaihtoehdon?

Tekstiilikuitujen kysyntä lisääntyy maailmassa yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Samalla puuvillan viljelyala supistuu ja tieto öljypohjaisten tekokuitujen ympäristöhaitoista, kuten mikromuoveista, lisääntyy.

Puu kasvaa etenkin Suomessa ilman kastelua ja torjunta-aineita. Puun vuotuinen kasvu Suomessa ylittää tällä hetkellä selvästi hakkuut ja luonnollisen poistuman. Puusta tehty tekstiilikuitu myös sitoo puuhun varastoituneen hiilen itseensä koko kuidun käyttöiän ajan, joka kierrätysmahdollisuuden ansiosta voi olla hyvinkin pitkä.

Tekstiilien vieminen kaatopaikalle kiellettiin Suomessa vuonna 2016. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia kierrätetyistä tekstiileistä kuitenkin poltetaan energiaksi, jolloin myös niiden sitoma hiili vapautuu ilmakehään. Tämä vältetään, jos tekstiilijäte jalostetaan uudestaan tekstiilikuiduksi – esimerkiksi Ioncell-menetelmällä.

Selluloosapohjaisena kuituna Ioncell on myös biohajoava, eikä siitä luonnollisesti irtoa mikromuoveja.

Ioncell-kuitu ennen langaksi valmistusta
Tältä Ioncell-kuitu näyttää ennen kuin se kehrätään langaksi. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Milloin Ioncell-tuotteita voi ostaa kaupoista?

Tällä hetkellä Ioncell on vielä tutkimusvaiheessa. Siitä on valmistettu lukuisia uniikkituotteita, kuten mekkoja, huiveja, takki ja iPad-kotelo.

Valmistelut pilottilinjaston rakentamiseksi on jo aloitettu, ja tämänhetkisen arvion mukaan se olisi käytössä vuonna 2020. Pilottilinjastolla kuitua voidaan valmistaa selvästi isompia määriä kuin laboratoriossa. Jos pilotointi onnistuu hyvin, menetelmä voi olla valmis teollisen mittakaavan tuotantoon vuonna 2025

Ioncell-tiimiläisiä
Ioncell-tiimiläisiä. Menetelmän kehitystä Aallossa vetävä professori Herbert Sixta on kuvassa toinen vasemmalta. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Lisätietoja:

Pirjo Kääriäinen
Työelämäprofessori (Professor of Practice), Aalto-yliopisto

p. 050 381 0217 

[email protected]

ioncell.fi

Lisää tästä aiheesta

Käsi näyttämässä jotain tietokoneen näytöltä
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Voitontavoittelua vai ilmiön tukemista? Osakepohjaiseen joukkorahoitukseen sijoitetaan monista syistä

Joukkorahoituskampanjoiden menestykseen vaikuttavat muun muassa kampanjan ominaisuudet, yrityksen kyky hyödyntää verkostojaan sekä tuotteiden ymmärrettävyys, tuore väitöstutkimus osoittaa.
Aalto University campus / Photo by Mika Huisman
Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopiston akateemiset tulokset ja kampus kehittyivät suotuisasti vuonna 2018

Yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2018 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 20.3.2019. Viime vuosi oli Aalto-yliopiston yhdeksäs toimintavuosi.
Water droplet on a surface
Tiedotteet Julkaistu:

Itsestään puhdistuvia seiniä ja jäätymättömiä lentokoneen siipiä – voimasensori auttaa uusien vettähylkivien materiaalien kehittämisessä

Tutkijoiden mukaan voimiin perustuvat mittaukset ovat kontaktikulmia parempi tapa tutkia superhydrofobisia pintoja.
Kylmälaboratorio on yksi maailman johtavista matalien lämpötilojen fysiikan, nanoelektroniikan ja kvanttiteknologian tutkimuskeskittymistä. Kuva: Roee Cohen.
Tiedotteet Julkaistu:

Kylmälaboratoriolle miljoonarahoitus – tutkimusinfrastruktuuri on nyt helpommin eurooppalaisten tutkijoiden saatavilla

Kylmälaboratoriossa kehitetään muun muassa kvanttisensoreita, joita tarvitaan nanoelektroniikan tutkimuksessa.