Uutiset

James Webb -teleskoopin huikeita galaksikuvia nyt kaikkien saatavilla

COSMOS Web -hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Kuusi kuvaa James Webb -teleskoopilla, jotka esittävät galaksijoukkoja.
COSMOS Web -luettelosta valitut kirkkaimmat galaksijoukot, jotka ovat syntyneet noin 1–11 miljardia vuotta sitten. Kuva: Gozaliasl, Kartaltepe, Casey, Koekemoer, Franco — Aalto/RIT/UT Austin/IAP/CANDIDE/COSMOS Web

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet keskeisessä roolissa maailman suurimman varhaisen maailmankaikkeuden galaksiluettelon kokoamisessa. Nyt nämä ainutlaatuiset James Webb -avaruusteleskoopin ottamat kuvat ja niihin liittyvät tiedot on julkaistu vapaasti kaikkien saataville

COSMOS Web -hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Kartoituksessa tallennettiin myös joitakin universumin harvinaisimmista kohteista. Kuvat ja tiedot ovat nyt kaikkien ulottuvilla helposti haettavassa muodossa. Ne tarjoavat tutkijoiden lisäksi opiskelijoille, opettajille ja tiedeharrastajille mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden varhaisvaiheita omin silmin.

”James Webb -teleskoopin herkkyys antaa meille mahdollisuuden nähdä paljon himmeämpiä ja kaukaisempia galakseja kuin koskaan ennen. Näin pystymme näkemään galakseja myös hyvin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja tutkimaan niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisesti. Saamamme datan laatu on paljon parempi kuin osasimme odottaa", sanoo COSMOS Web -hankkeen johtava tutkija, apulaisprofessori Jeyhan Kartaltepe Rochester Institute of Technology -yliopistosta.

Mukana tässä kaikkiaan 95 kansainvälisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen yhteisjulkaisussa on myös kaksi Aalto-yliopiston astrofysiikan tutkija Ghassem Gozaliaslin johtamaa artikkelia, jotka valottavat COSMOS2025-luettelon tieteellistä merkitystä.

“Tämä julkaisu on merkittävä askel tieteen ja yhteiskunnan kannalta. Se tuo kaikkien ulottuville pääsyn varhaiseen universumiin, ja antaa mahdollisuuden tutkia kosmista alkuperäämme interaktiivisesti”, sanoo Gozaliasl.

Gozaliasl pitää erityisen jännittävänä, että tutkijat Suomesta ovat osaltaan vaikuttaneet tähän ponnistukseen ja korostaa, että tällainen globaali yhteistyö ja avoin tiede muokkaavat ja mahdollistavat myös tulevaisuuden löytöjä.

Gozaliaslin uusin tutkimus keskittyy siihen, miten galaksit kasvavat ja kehittyvät kosmisen ajan kuluessa, hyödyntäen James Webb -teleskoopin ennennäkemättömiä kuvantamisominaisuuksia ja moderneja koneoppimisen työkaluja.

“Teleskoopin sekä COSMOS Webin kartoituksen ansiosta voimme nyt jäljittää, kuinka galaksit lopettavat tähtien synnyn, muuttuvat rakenteeltaan ja miten ympäristö muovaa näitä prosesseja kosmisella aikajänteellä. Tekoälyllä voimme jopa ennustaa galaksien ominaisuuksia”, sanoo Gozaliasl.

Lisätietoja Rochester Institute of Technologyn sivuilla täällä. Teleskoopin kuvat löytyvät täältä.

Galaksiryhmä useiden tähtien ja galaksien ympäröimänä tummalla taustalla, keskellä suuri magentanvärinen pilvi.

Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja

Havaintojen avulla voidaan tutkia galaksiryhmien kehitystä viimeisen 12 miljardin vuoden ajalta.

Uutiset
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Sotilaita maastopuvuissa metsässä, edessä naissotilaan kasvot
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Yasmin Najjarin lyhytelokuva TJ28 on valittu Cannesin La Cinef -sarjaan

Aalto-yliopistolla on toista vuotta perättäin lyhytelokuva Cannesin opiskelijaelokuvasarjassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.
A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.