Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja
Havaintojen avulla voidaan tutkia galaksiryhmien kehitystä viimeisen 12 miljardin vuoden ajalta.
James Webb -teleskoopin huikeita galaksikuvia nyt kaikkien saatavilla
COSMOS Web -hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet keskeisessä roolissa maailman suurimman varhaisen maailmankaikkeuden galaksiluettelon kokoamisessa. Nyt nämä ainutlaatuiset James Webb -avaruusteleskoopin ottamat kuvat ja niihin liittyvät tiedot on julkaistu vapaasti kaikkien saataville.
COSMOS Web -hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Kartoituksessa tallennettiin myös joitakin universumin harvinaisimmista kohteista. Kuvat ja tiedot ovat nyt kaikkien ulottuvilla helposti haettavassa muodossa. Ne tarjoavat tutkijoiden lisäksi opiskelijoille, opettajille ja tiedeharrastajille mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden varhaisvaiheita omin silmin.
”James Webb -teleskoopin herkkyys antaa meille mahdollisuuden nähdä paljon himmeämpiä ja kaukaisempia galakseja kuin koskaan ennen. Näin pystymme näkemään galakseja myös hyvin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja tutkimaan niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisesti. Saamamme datan laatu on paljon parempi kuin osasimme odottaa", sanoo COSMOS Web -hankkeen johtava tutkija, apulaisprofessori Jeyhan Kartaltepe Rochester Institute of Technology -yliopistosta.
Mukana tässä kaikkiaan 95 kansainvälisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen yhteisjulkaisussa on myös kaksi Aalto-yliopiston astrofysiikan tutkija Ghassem Gozaliaslin johtamaa artikkelia, jotka valottavat COSMOS2025-luettelon tieteellistä merkitystä.
“Tämä julkaisu on merkittävä askel tieteen ja yhteiskunnan kannalta. Se tuo kaikkien ulottuville pääsyn varhaiseen universumiin, ja antaa mahdollisuuden tutkia kosmista alkuperäämme interaktiivisesti”, sanoo Gozaliasl.
Gozaliasl pitää erityisen jännittävänä, että tutkijat Suomesta ovat osaltaan vaikuttaneet tähän ponnistukseen ja korostaa, että tällainen globaali yhteistyö ja avoin tiede muokkaavat ja mahdollistavat myös tulevaisuuden löytöjä.
Gozaliaslin uusin tutkimus keskittyy siihen, miten galaksit kasvavat ja kehittyvät kosmisen ajan kuluessa, hyödyntäen James Webb -teleskoopin ennennäkemättömiä kuvantamisominaisuuksia ja moderneja koneoppimisen työkaluja.
“Teleskoopin sekä COSMOS Webin kartoituksen ansiosta voimme nyt jäljittää, kuinka galaksit lopettavat tähtien synnyn, muuttuvat rakenteeltaan ja miten ympäristö muovaa näitä prosesseja kosmisella aikajänteellä. Tekoälyllä voimme jopa ennustaa galaksien ominaisuuksia”, sanoo Gozaliasl.
Lisätietoja Rochester Institute of Technologyn sivuilla täällä. Teleskoopin kuvat löytyvät täältä.
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.