”Isän ja Woldemar Baeckmanin suunnittelema rakennus on kyllä hieno”

Hugo Harmia syntyi vuonna 1907. Hän valmistui ylioppilaaksi 1927 ja arkkitehdiksi 1933, jolloin Suomi oli laman kourissa. Hugo Harmian onneksi hänen serkkunsa Alvar Aalto otti hänet työskentelemään arkkitehtitoimistoonsa ja siinä tehtävässään hän muun muassa valvoi Aallon puolesta Paimion Parantolan rakennustyötä. Alvar Aallon isä oli ensin naimisissa Hugo Harmian isän toisen sisaren kanssa ja myöhemmin toisen sisaren kanssa, ensimmäinen heistä oli Alvarin äiti. Näin ollen Hugo ja Alvar olivat keskenään serkuksia.

1930- ja 1940-luvuilla Hugo Harmia työskenteli Helsingin kaupungin rakennusvirastossa yhdessä Woldemar Baeckmanin (1911–1994) kanssa. He olivat tiivis työpari ja osallistuivat yhdessä useisiin kilpailuihin.

”Muistan, miten isä ja Woldemar tekivät töitä iltaisin ja öisin olohuoneessamme Munkkiniemessä. Huonekalut siirrettiin syrjään ja työpöydät otettiin esiin. Tupakansavu täytti huoneen. Miehet eivät paljoa puhuneet, vaan keskittyivät työhönsä”, muistelee Asko Harmia lapsuuttaan.

Välirauhan aikana Hugo ja Woldemar voittivat Kauppakorkeakoulun suunnittelukilpailun. Sodan takia työ jäi ensin kuitenkin tekemättä. Jatkosodan aikana Hugo Harmia työskenteli insinööriluutnanttina linnoitustöissä Kiviniemellä Laatokan rannalla. Sodan jälkeen hän palasi töihin Rakennusviraston palvelukseen. 1940-luvulla Hugo ja Woldemar perustivat yhteisen Arkkitehtitoimisto Harmia & Baeckmanin.

Kauppakorkeakoulu kohoaa Runeberginkadulle

Sodan päätyttyä päästiin aloittamaan Kauppakorkeakoulun rakentaminen. Asko Harmian muistikuvissa hänen isänsä oli Kauppakorkeakoulun rakennusvaiheessa aina työmaalla.

”Kävin itse Norssia (Helsingin normaalilyseo) Ratakadulla ja sieltä käsin kävin usein Rakennusvirastossa pyytämässä isältä rahaa. Isä ei kehdannut olla antamatta taskurahaa, kun Woldemar seisoi vieressä”, Asko muistelee.

Näyttävä Kauppakorkeakoulu valmistui Runeberginkadulle ja vihittiin käyttöön vuonna 1950.

”Oli isällä muitakin suunnittelukohteita, kuten Suomen Sokeritehtaan pääkonttori. Pieni punatiilinen osa siitä rakennuksesta on edelleen pystyssä, ja sijaitsee nykyisen Kansallisoopperan vieressä. Myös muun muassa Helsingin liikennelaitoksen Koskelan hallit ja Hakan suuri asuinkortteli Hämeentien ja Mäkelänkadun risteyksessä sekä asuintaloryhmä Ruskeasuolla Helsingissä olivat Hugon ja Woldemarin suunnittelemia. Oman perheensä kesähuvilan Nuuksiossa oli Hugo suunnitellut itse.

Koulupojan muistoja

Asko Harmia (s. 1934) kertoo, että hänen muistonsa isästään ovat vähäisiä, koska isän elämän täyttivät lähinnä sota, työt ja varhainen poismeno. Hugo kuoli jo vuonna 1952, jolloin Asko oli itse vasta 17-vuotias.

”Kotona meillä oli jatkuvasti kutsuja. Tuntuu, että isä kavereineen otti silloin sodan pilaamaa nuoruuttaan takaisin.”

Askolla ei ole isänsä suunnittelutyön lisäksi muita omakohtaisia kontakteja Kauppakorkeakouluun.

”Muistan kyllä olleeni koulupoikana vuonna 1951 isän mukana Kauppakorkeakoululla jonkinlaisessa varainkeruutapahtumassa ja muutamat hyväntekeväisyyskonsertit ovat jääneet mieleen.” 

Askon omaksi opinalaksi valikoitui laki: ensin hän valmistui lainopin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta ja sitten varatuomariksi Helsingin hovioikeudesta. Jälkipolvea on sitten kyllä opiskellut Kauppakorkeakoulussa.

Hugo Harmia menehtyi sydänkohtaukseen ollessaan tuomarina Kuopiossa järjestetyssä arkkitehtikilpailussa olympiavuonna 1952.

Asko Harmia ja puolisonsa Else-Maj vierailivat entisellä Kauppakorkeakoululla 9.6.2021. Kauppakorkeakoulu muutti Töölöstä Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle helmikuussa 2019. Hugo Harmian ja Woldemar Baeckmanin suunnitteleman entisen Kauppakorkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus valmistui vuoden 2020 lopussa, jolloin liikkeenjohdon koulutuspalveluja tarjoava Aalto University Executive Education Oy (Aalto EE) muutti tiloihin. Rakennus on tänä päivänä nimeltään Aalto-yliopisto Töölö.