Uutiset

Informaatioverkostojen koulutusohjelma saavutti jo 20 vuotta sitten sen, mistä tietotekniikka-alalla vasta haaveillaan

Juhlavuotta viettävässä koulutusohjemassa on alusta asti opiskellut yhtä paljon naisia kuin miehiä. Professori Riitta Smedsin mukaan naisia houkuttelee ohjelman erilainen lähestymistapa tietotekniikkaan.
Kuva Atte Makkonen
20-vuotissyntymäpäiviään viettävä ohjelma on alusta asti houkutellut opiskelijoiksi yhtä paljon naisia kuin miehiä. Kuva: Atte Makkonen

Naisten osuus tietotekniikan opiskelijoista on Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Työelämäprofessori Risto Sarvaksen mielestä tämä on iso ongelma.

”Ilman naisia ala saa käyttöönsä vain puolet älyllisestä pääomasta. Erityisesti nyt, kun tietotekniikka tunkeutuu yhteiskunnan joka kolkkaan, siltä vaaditaan uusiutumista. Uusiutumiseen taas tarvitaan diversiteettiä. Kysymys on myös tasa-arvosta, sillä tietotekniikan osaaminen on yhä enemmän myös yhteiskunnallista valtaa.”

Sarvas on Aalto-yliopiston Informaatioverkostojen koulutusohjelman ohjelmajohtaja. 20-vuotissyntymäpäiviään viettävä ohjelma on alusta asti houkutellut opiskelijoiksi yhtä paljon naisia kuin miehiä. Muun muassa datan jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä digitalisoituvan liiketoiminnan yhteiskehittämiseen perehtyneen professori Riitta Smedsin mukaan sukupuolten osuuden tasapainosta on kiittäminen ohjelman laaja-alaista, ongelmalähtöistä opiskelutapaa.

”Naisia kiinnostavat tietotekniikassa erityisesti sen käytettävyys ja laajemmat vaikutukset. Millaiset tietotekniset ratkaisut palvelisivat ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa mahdollisimman hyvin – ei vain nyt, vaan yli sukupolvien? Naiset etsivät vastauksia näihin kysymyksiin, ja saman kiinnostuksen jakaa myös moni miesopiskelija. Siksi informaatioverkostojen opiskelijoista on vuodesta toiseen ollut puolet naisia, puolet miehiä.”

Pääomasijoittajista tutkijoihin

Ohjelman tavoitteena on, että samat ihmiset pystyvät luomaan sekä tekniikkaa että sisältöä, esimerkiksi uusien digitaalisten palvelujen konsepteja. Siksi opintoihin sisältyy tietotekniikan opintojen lisäksi muun muassa muotoilua, liiketoimintaosaamista ja ihmistieteitä.

Valmistuneita työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä, kuten koodareina, toimittajina, opettajina, yrittäjinä, palvelumuotoilijoina, tutkijoina, liiketoimintajohtajina, strategiakonsultteina, pääomasijoittajina ja tutkijoina.

Yksi heistä on Aalto-yliopiston tutkijatohtori Rita Lavikka, joka on erikoistunut muun muassa rakennussektorin digitalisoinnin tutkimukseen.

”Ohjelman laaja-alaisuus on näkynyt tutkimuksessani siten, että olen lähestynyt käytännön ongelmia aina monen eri teorian kautta. Iso osa opiskelusta tapahtui pienryhmissä, mikä opetti ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia kulmia taklattaviin haasteisiin – ja että yhdessä muiden kanssa voi syntyä ennenäkemättömiä juttuja. Tutkijanakaan en mielelläni istu yksin, vaan olen halunnut tehdä tutkimusta yhdessä toisten kanssa”, Lavikka sanoo.

Sukupuolijakauman tasapainottaminen on myös yksi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen strategisista tavoitteista. Yksi käytännön toimenpiteistä on rohkaista lahjakkaita naisjatko-opiskelijoita etenemään tutkijanurallaan muun muassa mentoroinnin avulla.

Lisätietoja:

työelämäprofessori Risto Sarvas
puh. 050 384 1553
[email protected]

Koulutusohjelman sivut

 

Ohjelmasta valmistuneita työskentelee muun muassa ohjelmisto- ja käyttöliittymäsuunnittelijoina, konsultteina ja palvelumuotoilijoina sekä yrittäjinä. Yksi heistä on Upright-projektin toimitusjohtaja Annu Nieminen, jonka arvostettu MIT Tech Review nosti vastikään nuorten vaikuttajien listalleen. Yhdessä tiiminsä kanssa Nieminen selvittää yritysten vaikutusta maailmaan, aseinaan neuroverkoiksi kutsuttu järjestelmä ja 135 miljoonaa tieteellistä artikkelia.

Videolla Annu kertoo ajatuksiaan opiskelusta ja yrittäjyydestä. Video on englanninkielinen.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Aerosolipilven mallintaminen
Tiedotteet Julkaistu:

Koronan leviämistä supertietokoneella mallintaneet tutkijat: Tärkeintä on nyt välttää vilkkaita sisätiloja

Neljän suomalaisen tutkimusorganisaation yhteishanke on selvittänyt koronaviruksen kulkeutumista ja leviämistä ilmassa. Alustavien tulosten mukaan virusta kantavat aerosolihiukkaset voivat säilyä ilmassa luultua pidempään, ja siksi vilkkaiden julkisten sisätilojen välttäminen on tärkeää. Samalla pienenee riski pisaratartuntaan, joka on koronaviruksen tärkein tarttumisväylä.
AutoDet. Kuva: Mikko Raskinen.
Tiedotteet Julkaistu:

Näkymättömästä liasta hälyttävä laite pääsi testiin suomalaissairaalassa

Menetelmää voidaan käyttää monilla aloilla terveydenhoidosta elintarviketeollisuuteen. Tulevaisuudessa sille voi olla käyttöä myös virusten havaitsemisessa.
Miten koronavirus leviää
Tiedotteet Julkaistu:

Suomalaistutkijat yhdistivät voimansa selvittääkseen, miten koronavirus voi levitä ilmassa

Hankkeessa on mukana muun muassa virtausfyysikkoja, virologeja ja lääketieteellisen tekniikan asiantuntijoita. Tutkijat käyttävät 3D-mallintamiseen supertietokonetta ja uskovat, että ensimmäisiä tuloksia voidaan saada jo lähiviikkoina.
carbon nanotube and graphene cartoon
Tiedotteet Julkaistu:

Uusi, tehokas katalyytti vauhdittaa puhtaan vetypolttoaineen valmistusta

Tutkijat ovat kehittäneet lupaavan materiaaliyhdistelmän grafeenista, hiilinanoputkista ja epäpuhtausatomeista.