Uutiset

”Ihmiset eivät ole syntyneet tekemään järkeviä valintoja”

Kuvanveiston lehtori Andy Best puhuu teknologiasta ja taiteen merkityksestä lisääntyvän kulutuksen ja kutistuvien julkisten tilojen maailmassa.
Andy Best. Kuva: Sanna Lehto
Kuva: Sanna Lehto

Kaikissa kaupungeissa ja kaikilla aikakausilla on niitä: erilaisia välitiloja tai suoja-alueita, joilla nuoret hengailevat koulun jälkeen tai välitunneilla tai tappavat aikaa ennen kotiin menoa. 1950-luvun Pohjois-Amerikassa sellaisia olivat pirtelöbaarit ja 1980-luvulla pelisalit. Nykyään tällaisten tilojen virkaa Helsingissä ja muualla hoitavat ostoskeskukset. Ne ovat paikkoja, joissa on mahdollista nähdä ja tulla nähdyksi, relata – ja tarpeen tullen tehdä jopa ostoksia.

”Ostoskeskukset ovat outoja paikkoja. Pidämme niitä julkisina tiloina, mutta ne ovat yksityisten omistamia, suunnittelemia ja valvomia paikkoja”, sanoo Andy Best, kuvanveiston lehtori Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. ”Ostoskeskukset ovat kaupallisia tiloja, joissa ajatuksiin julkisesta ja yksityisestä liittyy erilaisia tunteita.”

Best on kiinnostunut ostoskeskuksista ja tavastamme olla vuorovaikutuksessa niiden kanssa, eikä hänen mielenkiintonsa ole ohimenevää. Taiteilijana ja opettajana Best haluaa saada otteen yhteiskunnasta myös etenkin sen 'ongelmallisempien' osa-alueiden, kuten ostoskeskusten, kautta. Ostoskeskukset ovat paikkoja, joissa eri tavoin ajattelevat ja eri aikomuksin toimivat ihmiset kohtaavat.

Kuinka taide sitten voi vaikuttaa ostoskeskuksen tapaiseen paikkaan? Media Intervention in the City -kurssillaan Best tuo Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat paikkoihin, kuten uuteen REDI-ostoskeskukseen Helsingin Kalasatamassa. Clas Ohlsonin ja H&M:n kaltaisten kauppojen keskellä opiskelijat luovat osallistavia ja performatiivisia taideteoksia. Ostoskeskuksen asiakkaat kohtaavat performansseja, videoinstallaatioita tai äänimaisemia, jotka kyseenalaistavat odotukset ja helpot määritelmät.

Kurssi pohjaa Bestin näkemykseen taiteesta merkittävänä yhteiskunnallisena voimana ja hänen haluunsa tuoda taideteoksia jokapäiväiseen elämään. ”Opiskelijoiden kannalta on turvallista tehdä mediataiteen projekteja yliopistolla tai jopa galleriassa ja museossa, mutta työskenneltäessä julkisessa tilassa riskitekijä on satoja kertoja suurempi. Pidän 'poeettisen terrorismin' käsitteestä.”

Vaikka kurssin tavoitteena on epäilemättä tutkia taiteen merkitystä julkisissa tiloissa ja vaikuttaa niihin, Bestin mukaan kyse ei ole aktivismista.

"Aktivismi kuulostaa ulkopuolella tapahtuvalta toiminnalta, kun taas minun mielestäni taide on olennainen osa yhteiskuntaa. Taide voi myös olla hyvin tehokas keino muuttaa ihmisten tapaa tarkastella asioita, ajatella asioita ja toimia”, Best sanoo.

Taiteen ja liiketoiminnan yhdistäminen

Vuosikymmenten ajan Best on liikkunut kaupankäynnin ja taiteen välimaastossa sekoittaen estetiikkaa ja populäärikulttuuria. Hänen ensimmäinen taideteoksensa hänen muuttaessaan Suomeen vuonna 1988 oli stilisoitu punainen huutomerkki vanhassa helsinkiläisessä myllyssä. Se oli kunnianosoitus sarjakuvataiteelle erittäin julkisessa ympäristössä.

Joidenkin ensimmäisten verkkoteknologioiden parissa työskentelevien taiteilijoiden tapaan Andy ja hänen kumppaninsa Merja Puustinen loivat 1990-luvun alussa taideteokset internetpohjaisista 3D-maailmoista. Myöhemmin internetkuplan puhkeamisen ensimmäisessä aallossa he perustivat tämän esteettisen pääoman ja saavuttamansa kansainvälisen maineen pohjalta yrityksen, jolle järjestettiin riskipääoman ensimmäinen hankintakierros.

Projektina oli maailmanlaajuinen 3D-peli nimeltä Ice Borg, jossa Bestin mukaan ”Mad Max kohtasi Monty Pythonin”. Verkkopelissä pelaajien tehtävänä oli kerätä saastetta ja kaupata sitä eräänlaiseen kierrätyskoneeseen. ”Voidaan sanoa, että aihe oli hieman edellä aikaansa”, hän nauraa.

Loppuvuoden 2001 markkinavaihtelut saivat Bestin ja Puustisen lopettamaan yrityksen. Sen jälkeen Best on työskennellyt taiteilijana ja yliopistomaailmassa. Hän opettaa tällä hetkellä kuvanveistoa YoYo:ssa, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yleisopintojen ohjelmassa. Kuvanveisto-opetuksella oli pitkä perinne Aalto-yliopistoa vuoteen 2010 saakka edeltäneessä TAIK:issa, ja Best ammentaa tätä perinnettä päivittäen samalla opinto-ohjelmaa 3D-taidekursseilla uutta vuosituhatta ajatellen.

Hanna Hartikainen: Painting
Hanna Hartikainen: Painting

Yksi yhdistävä ajatus

Kysyttäessä Andy Bestiltä, mikä häntä erityisesti innostaa tällä hetkellä opettamisessa, hän mainitsee kandidaattiopintojen pakollisen kurssin nimeltä Ajatus. Kyseinen ajatus on antroposeeni eli se liittyy ehdotettuun geologiseen ajanjaksoon, ihmisen aikakauteen. Se alkoi, kun ihmiset alkoivat vaikuttaa entistä enemmän maapalloon ja sen ekosysteemeihin. Useita kertoja vuodessa Best saa tehtäväkseen esitellä aiheen esim. muotisuunnittelun ja arkkitehtuurin toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista koostuvalle ryhmälle. Kurssi on pikemminkin aihe- kuin tekniikkakohtainen, ja sen kuluessa eri aineiden opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua kaikkiin käytettävissään oleviin luovuuden lähteisiin.

Kurssi alkaa kahdella vierailuluennolla. Toinen niistä liittyy tieteen ja tutkimuksen näkökulmaan ja toinen taiteelliseen näkökulmaan. Opiskelijat saavat tietoa esimerkiksi kestävyydestä, ilmastonmuutoksesta, väestönkasvusta ja maahanmuutosta, ja suunnittelevat sitten kyseisiin aiheisiin liittyviä omia luovia projektejaan.

”Ajatus-kurssi on tärkeä, koska se osoittaa, että taide voi käsitellä näitä planeetan selviytymisen kannalta olennaisen tärkeitä aiheita ja että opiskelijat kykenevät tekemään hienoja töitä, joiden avulla voimme ymmärtää paremmin ihmiskunnan kohtaamia ongelmia”, sanoo Best. Jokaisen kurssin lopussa järjestetään kaikkien opiskelijaprojektien loppunäyttely, jolla on Bestin mukaan ollut erittäin hyvä vastaanotto.

Strange Fruit, Finlandia-talo
Strange Fruit, Finlandia-talo

Muuttumaton tilanne

Vaikka Best hyödyntää taiteessaan ja opetustyössään teknologiaa vapaasti, hän pitää itseään tällä hetkellä teknoskeptisempänä kuin internetin alkuvaiheessa. Entistä kestävämmän elämäntavan embleemit, kuten sähköautot, ovat tällä hetkellä vain varakkaiden leikkikaluja.

Yhteiskunta kiistää edessä olevan ilmastokatastrofin, sanoo Best, koska ihmiset eivät halua muuttaa tapojaan ellei heidän ole pakko. Vaikka olemassa on laaja yksimielisyys tarpeesta ryhtyä välittömiin toimiin, valtaapitävät tuntuvat jatkavan entiseen malliin. ”Emme ole syntyneet tekemään järkeviä valintoja. Olemme syntyneet voidaksemme selviytyä hengissä, kun kaikki romahtaa”, hän sanoo.

Jos Best on oikeassa, ehkä taiteen yhtenä tärkeänä tehtävänä onkin auttaa ihmisiä näkemään tilanne selkeämmin ja muuttamaan toimintaansa. Tämän vuoksi hän jatkaa opetustyön lisäksi myös taiteen tekemistä julkisissa tiloissa. Tällä hetkellä Bestin ja Merja Puustisen viimeaikainen työ Strange Fruit on nähtävissä Finlandia-talon katolla osana Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio -taidetapahtumaa.

Lisätietoja:

Tämän kevään Ajatus-loppunäyttely järjestetään Beta Space -tilassa osoitteessa Otakaari 1X 28. toukokuuta – 7. kesäkuuta.

Sculpture Expanded – Liikkuva julkisen taiteen laboratorio

***

Suomi esittelee näyttelynsä Everyday Experiments Milanon 22. triennaalissa 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019. Näyttelyssä on mukana kaksitoista kokeiluhanketta, joiden parissa ihmiset parhaillaan työskentelevät tehdäkseen elämästään entistä kestävämpää ja yhdenvertaisempaa. Milanon triennaali järjestetään 1. maaliskuuta – 1. syyskuuta 2019 ja sitä kuratoi Paola Antonelli, arkkitehtuurin ja muotoilun vanhempi kuraattori sekä tutkimus- ja kehitysjohtaja modernin taiteen museossa (MoMA). Broken Nature heijastaa ihmisten ja ympäristön välisiä suhteita kaikilla tasoilla mikrobiomeista kosmokseen kattaen sosiaaliset, kulttuuriset ja luonnolliset ekosysteemit.

Lisätietoa Everyday Experiments -näyttelyn kaikista 12 hankkeesta: everdayexperiments.aalto.fi

22. triennaali, Broken Nature: http://www.brokennature.org/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Vihreällä kuvitustaustalla kuva Eeva Vilkkumaasta ja seminaarin otsikko
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Kun kova data ei riitä – asiantuntijalähtöiset mallit strategiatyössä”

Koronakriisin myötä strategisen ennakoinnin ja muutoskestävyyden merkitys on korostunut yrityksissä. Epävarmuuden hahmottamiseen ja strategian jatkuvaan päivittämiseen etsitään uusia menetelmiä ja lähestymistapoja.
Groups of students sitting in work lounge inside the School of Business / Photo by Aalto University, Mikko Raskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Kannattaa tehdä asioita, joista pitää – eikä jotain, mitä täytyy tehdä

Alumnit ja opiskelijat keskustelivat urapoluista, työelämästä ja opinnoista 18.11. järjestetyssä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ryhmämentorointitilaisuudessa.
Men and women sitting around tables working in groups.
Yhteistyö Julkaistu:

Nokian ja CEMS-ohjelman yhteistyö tuottaa useita strategisia yritysprojekteja joka kevät

CEMS on maailmanlaajuinen yhteisö, jonka Master in International Management -maisteriohjelmassa koulutetaan vastuullisia tulevaisuuden johtajia avoimemman, kestävämmän ja osallistavamman maailman rakentamiseen.
School of Business alumna Minna Kuusisto
Yhteistyö Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun alumnitarina: Minna Kuusisto

Taloustieteen alumnimme, Finnfundin ekonomisti Minna Kuusisto on työurallaan kerryttänyt kokemusta niin pankkimaailmasta, kestävän liiketoiminnan konsultoinnista kuin kehitysrahoituksesta. ”Ole utelias ja verkostoidu jo opiskeluaikana ihmisten kanssa, joiden urapolusta olet kiinnostunut. Lähes kaikki ilahtuvat kahvi- tai lounaskutsuista.”