Uutiset

Hyvästit muovikääreille? Opiskelijat kehittivät uudenlaisen biohajoavan ”dipattavan” pakkauksen kurkuille

Dippaus kasvipohjaisessa seoksessa muodostaa suojaavan kalvon vihanneksen pintaan. Opiskelijatiimi esittelee pian ideansa kansainvälisessä biotekniikan kilpailussa.
cucumbers on a plate covered with biobased liquid

Vihannesten ja hedelmien pakkaaminen vähentää ruokajätettä, sillä se suojaa niitä iskuilta ja taudinaiheuttajilta ja saa ne kestämään tuoreena pidempään. Kääntöpuolena pakkauksista kertyy kuitenkin melkoinen määrä muovijätettä. Mitä jos päivittäin poisheitetyille miljoonille muovikääreille olisi uusiutuva ja biohajoava vaihtoehto?

Tästä saivat luovan idean neljä Aallon opiskelijaa, Ena Naito, Louise Kallai, Emilia Ikävalko ja Sari Kupiainen, jotka osallistuivat Design Meets Biomaterials -kurssille. He kehittivät täysin uudenlaisen keinon kurkkujen pakkaamiseen: vihannes dipataan kasvipohjaiseen seokseen, joka kuivuu muutamassa sekunnissa ja muodostaa kurkun pinnalle läpinäkyvän suojakalvon.

Tiimi esittelee kesäkuun lopulla DipWrap-nimisen ideansa kansainvälisessä BioDesign Challenge -kilpailussa, johon heidät valittiin edustamaan Aalto-yliopistoa. Kilpailussa yli 50 opiskelijatiimiä ympäri maailmaa esittelee biotekniikkaa ja muotoilua yhdistäviä projektejaan tutkijoiden, yritysten edustajien, taiteen ja muotoilun asiantuntijoille.

Yellowish biobased liquid in a cup in laboratory
Kasvipohjainen seos, johon kurkut dipataan.

Seos sisältää punalevästä valmistettua, hyytelöimisaineenakin käytettyä agar agaria, karnaubavahaa ja nanokiteistä selluloosaa. Tiimi kehitti reseptin itse, sillä aiempia tutkimuksia samankaltaisista ratkaisuista ei löytynyt.

”Olimme labrassa joka viikko ja testasimme useita erilaisia materiaaleja. Keksimme kokeilla agaria, sillä olimme käyttäneet sitä ruuanlaitossa. Lisäsimme myös vahaa, jotta saimme kalvosta vedenpitävämmän ja nanokiteistä selluloosaa sen antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi”, kertoo kemian tekniikan opiskelija Louise Kallai, joka viettää vaihto-opiskelijavuotta Aallossa.

Tiimi uskoo, että ”dippausta” voisi käyttää muillekin kasviksille ja hedelmille.

”Tämä on pieni askel, mutta toivottavasti se on alku kaupallistettavalle tuotteelle ja herättää kiinnostuksen tällaiseen pakkausmenetelmään. Idea myös kannustaa ihmisiä kyseenalaistamaan päivittäisiä valintojamme”, sanoo muotoilun maisteriopiskelija Ena Naito.

Projekti on osa CHEMARTS-ohjelmaa, jonka tavoitteena on luoda uusia konsepteja tulevaisuuden biotaloudelle yhdistämällä muotoilua, brändiajattelua ja biomateriaalien tutkimusta. CHEMARTS on pitkäaikainen yhteistyö Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun välillä.

Seuraa tiimin matkaa Instagramissa: @dip.wrap

Valokuva : Ena Naito, Louise Kallai, Emilia Ikävalko ja Sari Kupiainen

Louise Kallai, Ena Naito, Emilia Ikävalko, and Sari Kupiainen
Tiimin jäsenet: Louise Kallai, materiaalitieteen ja kemian tekniikan maisteriopiskelija, Ena Naito, muotoilun maisteriopiskelija ja kemian tekniikan kandidaattiopiskelijat Emilia Ikävalko ja Sari Kupiainen.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

""
Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Jokainen porras vie lähemmäs huippua – osallistu UniSportin Mount Everest -haasteeseen HeiaHeiassa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta juhlistavat tämän vuoden Porraspäiviä yhteisellä matkalla kohti Mount Everestin huippua. UniSportin uusi HeiaHeia-hyvinvointisovellus innostaa liikkumaan arjessa, tekee hyvinvointiteot näkyviksi ja tuo koko yhteisön mukaan yhteiseen haasteeseen.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.