HUSissa ja Aallossa alkaa tutkimus EEG-aivosähkökäyrästä tehtävästä koronavirusinfektion hengitysvaikeuden ennusteesta
Koronavirusinfektion vakavimmassa muodossa elintärkeät toiminnot saattavat pettää vähitellen tai äkillisesti. Tällöin tehohoito on välttämätöntä. Käytössä olevat menetelmät eivät erota luotettavasti potilaita, jotka lopulta päätyvät tehohoitoon. Riskipotilaiden tunnistaminen ja mahdollisesti hoidon tehostaminen hyvissä ajoin voi parhaassa tapauksessa ehkäistä hengitysvajauksen pahenemisen.
HUSissa on alkamassa Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä tutkimus, jossa selvitetään, ovatko koronaviruspotilaiden vakavat hengitysvaikeudet ennustettavissa EEG-aivosähkökäyrästä.
”Tutkimuksemme selvittää, vaikuttaako tauti suoraan keskushermoston hengityskeskukseen ja sitä kautta vaikean hengitysvaikeuden kehittymiseen. Tavoitteenamme on löytää hengitysvaikeuden vaarassa olevat potilaat ennen oireiden ilmaantumista ja ohjata heidät hyvissä ajoin tehohoitoon”, BioMag-laboratorion johtaja Hanna Renvall HUS Diagnostiikkakeskuksesta kertoo.
EEG:stä etsitään biomerkkiaineita
Kaksivuotinen tutkimus alkaa tammikuussa 2021. Tuona aikana kootaan ja verrataan happivajeesta kärsineiden ja muiden koronaviruspotilaiden EEG-aivosähkökäyrissä toistuvia malleja kontrolliryhmän EEG-sähkökäyriin. Kumpaankin ryhmään kuuluu 75 HUSin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasta.
Tutkimuksessa etsitään suuresta datamäärästä koronavirusinfektiolle ominaista, EEG:ssä näkyvää ”sormenjälkeä”, jota voisi käyttää hengitysvajauksen kehittymistä ennakoivana biomerkkiaineena.
”Harvalla muulla sairaalalla on tällaiseen tieteelliseen tutkimukseen tarvittavia resursseja ja koneoppimisen edellyttämää laskennallista osaamista. Tämän tutkimusosaamisen kehittäminen hyödyttää kaikkea tehohoitoa”, Hanna Renvall kertoo.
Biomerkkiaineella tarkoitetaan taudille ominaista mitattavaa muutosta, joka kertoo sairaudesta, auttaa tarkentamaan diagnoosia tai seuraamaan taudinkulkua. Esimerkiksi verinäytteiden lisäksi myös aivosähkökäyrää voidaan hyödyntää biomerkkiaineita etsittäessä.
Tutkimuksen taustalla on tieto SARS-CoV2-viruksen sitoutumisesta ACE2-reseptoreihin, joita on myös hermosoluissa ja hermotukisoluissa. Virus voisi siten muuttaa keskushermostossa sijaitsevan hengityskeskuksen toimintaa niin, että muutoksesta jäisi EEG-sähkökäyrään tunnistettava sormenjälki.
Tutkimus liittyy Hanna Renvallin Suomen Akatemian rahoittamaan laajempaan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on tarkentaa neurologisten häiriöiden diagnostiikkaa ja ennusteita kehittämällä toiminnallisessa aivokuvantamisessa hyödynnettävää laskennallista mallintamista.
Lisätietoa:
Hanna Renvall
Diplomi-insinööri, lääketieteen tohtori
BioMag-laboratorion johtaja, HUS Diagnostiikkakeskus
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
hanna.renvall@hus.fi, hanna.renvall@aalto.fi
puh. 040 703 6161
Riitta Salmelin
Professori
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
riitta.salmelin@aalto.fi
puh. 050 344 2745
Alkuperäinen tiedote on julkaistu HUSin sivuilla 23.9.
Lue lisää uutisia
Juhlaseminaari: Juhani Pallasmaan ajattelu elää laajasti arkkitehtuurissa
Arkkitehti Juhani Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari kokosi Aalto-yliopistoon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja tarkastelemaan hänen ajattelunsa vaikutusta tämän päivän arkkitehtuuriin.
Vuoden nuori suunnittelija on Camilla Naukkarinen
Vuoden nuori suunnittelija 2026 -kilpailun on voittanut Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistunut Camilla Naukkarinen. Kilpailun voittanut työ rakentui käsin punotuista kukista, jotka on valmistettu hiuskuidusta ja metallilangasta.
Rakennusautomaation tieto koko elinkaaren käyttöön
Rakennusautomaatio ei enää vain ohjaa yksittäisiä teknisiä järjestelmiä, vaan on keskeinen osa älyrakennusta. Sitä kuvaavat suunnitelmat ovat silti edelleen dokumenttipohjaisia. Talotekniikka 2030:n TH13-tutkimus perustelee, miksi dokumentointia on uudistettava, ja esittää mallin datapohjaiseen toimintaan siirtymiseksi.