Uutiset

HUSissa ja Aallossa alkaa tutkimus EEG-aivosähkökäyrästä tehtävästä koronavirusinfektion hengitysvaikeuden ennusteesta

Koronaviruspotilaiden vakavien hengitysvaikeuksien taustatekijöitä etsitään koneoppimisen avulla EEG-aivosähkökäyristä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää muidenkin potilaiden tehohoidon arvioinnissa.
Kuva: Adolfo Vera.
Kuva: Adolfo Vera.

Koronavirusinfektion vakavimmassa muodossa elintärkeät toiminnot saattavat pettää vähitellen tai äkillisesti. Tällöin tehohoito on välttämätöntä. Käytössä olevat menetelmät eivät erota luotettavasti potilaita, jotka lopulta päätyvät tehohoitoon. Riskipotilaiden tunnistaminen ja mahdollisesti hoidon tehostaminen hyvissä ajoin voi parhaassa tapauksessa ehkäistä hengitysvajauksen pahenemisen. 

HUSissa on alkamassa Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä tutkimus, jossa selvitetään, ovatko koronaviruspotilaiden vakavat hengitysvaikeudet ennustettavissa EEG-aivosähkökäyrästä. 

”Tutkimuksemme selvittää, vaikuttaako tauti suoraan keskushermoston hengityskeskukseen ja sitä kautta vaikean hengitysvaikeuden kehittymiseen. Tavoitteenamme on löytää hengitysvaikeuden vaarassa  olevat potilaat ennen oireiden ilmaantumista ja ohjata heidät hyvissä ajoin tehohoitoon”, BioMag-laboratorion johtaja Hanna Renvall HUS Diagnostiikkakeskuksesta kertoo.

EEG:stä etsitään biomerkkiaineita

Kaksivuotinen tutkimus alkaa tammikuussa 2021. Tuona aikana kootaan ja verrataan happivajeesta kärsineiden ja muiden koronaviruspotilaiden EEG-aivosähkökäyrissä toistuvia malleja kontrolliryhmän EEG-sähkökäyriin. Kumpaankin ryhmään kuuluu 75 HUSin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasta. 

Tutkimuksessa etsitään suuresta datamäärästä koronavirusinfektiolle ominaista, EEG:ssä näkyvää ”sormenjälkeä”, jota voisi käyttää hengitysvajauksen kehittymistä ennakoivana biomerkkiaineena.

”Harvalla muulla sairaalalla on tällaiseen tieteelliseen tutkimukseen tarvittavia resursseja ja koneoppimisen edellyttämää laskennallista osaamista. Tämän tutkimusosaamisen kehittäminen hyödyttää kaikkea tehohoitoa”, Hanna Renvall kertoo.

Biomerkkiaineella tarkoitetaan taudille ominaista mitattavaa muutosta, joka kertoo sairaudesta, auttaa tarkentamaan diagnoosia tai seuraamaan taudinkulkua. Esimerkiksi verinäytteiden lisäksi myös aivosähkökäyrää voidaan hyödyntää biomerkkiaineita etsittäessä.  

Tutkimuksen taustalla on tieto SARS-CoV2-viruksen sitoutumisesta ACE2-reseptoreihin, joita on myös hermosoluissa ja hermotukisoluissa. Virus voisi siten muuttaa keskushermostossa sijaitsevan hengityskeskuksen toimintaa niin, että muutoksesta jäisi EEG-sähkökäyrään tunnistettava sormenjälki.

Tutkimus liittyy Hanna Renvallin Suomen Akatemian rahoittamaan laajempaan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on tarkentaa neurologisten häiriöiden diagnostiikkaa ja ennusteita kehittämällä toiminnallisessa aivokuvantamisessa hyödynnettävää laskennallista mallintamista.

Lisätietoa:

Hanna Renvall
Diplomi-insinööri, lääketieteen tohtori
BioMag-laboratorion johtaja, HUS Diagnostiikkakeskus
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
[email protected], [email protected]
puh. 040 703 6161

Riitta Salmelin
Professori
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 344 2745

Alkuperäinen tiedote on julkaistu HUSin sivuilla 23.9.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Risto Sarvas pitelee näppäimistöä olallaan ja katsoo hymyillen kameraan.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kahvit näppikselle -podcast paljastaa, miten tietotekniikka liittyy vähän kaikkeen

Uusi podcast selittää, miten teknologia on avainasemassa ratkomassa hyvinkin erilaisia ongelmia.
three models wearing candle headpieces and capes
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Muoti- ja vaatetussuunnittelun opiskelijoita ja alumneja Designer's Nest kilpailun finaalissa

Aallon opiskelijoiden ja alumnien innovatiiviset ja uniikiit mallistot tuovat suomalaisen muotisuunnittelun jälleen esille.
Tummien värialueiden lomassa glitterimäisiä sinisiä ja kultaisia raitoja, kuva Valeria Azovskaya
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

15,4 miljoonaa euroa profiloitumiseen

Tavoitteena on tuottaa käänteentekevää osaamista neljällä alueella: tekoäly ja terveydenhuolto, laskennalliset menetelmät luovuuden tukena, kiertotalousjärjestelmien yhteisinnovointi sekä luovuuden johtaminen.
Installation talks, Mikael Rinne
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Mikael Rinne: Kallion murtumien syntymistä ja sijaintia on vaikea ennustaa tarkasti

Kalliomekaniikan vakituiseen associate professor -tehtävään 1.6.2019 nimitetty Mikael Rinne käsittelee esityksessään murtumia ja niiden tutkimista.