Uutiset

HUSissa ja Aallossa alkaa tutkimus EEG-aivosähkökäyrästä tehtävästä koronavirusinfektion hengitysvaikeuden ennusteesta

Koronaviruspotilaiden vakavien hengitysvaikeuksien taustatekijöitä etsitään koneoppimisen avulla EEG-aivosähkökäyristä. Tutkimuksen tuloksia on tarkoitus hyödyntää muidenkin potilaiden tehohoidon arvioinnissa.
Kuva: Adolfo Vera.
Kuva: Adolfo Vera.

Koronavirusinfektion vakavimmassa muodossa elintärkeät toiminnot saattavat pettää vähitellen tai äkillisesti. Tällöin tehohoito on välttämätöntä. Käytössä olevat menetelmät eivät erota luotettavasti potilaita, jotka lopulta päätyvät tehohoitoon. Riskipotilaiden tunnistaminen ja mahdollisesti hoidon tehostaminen hyvissä ajoin voi parhaassa tapauksessa ehkäistä hengitysvajauksen pahenemisen. 

HUSissa on alkamassa Aalto-yliopiston kanssa yhteistyössä tutkimus, jossa selvitetään, ovatko koronaviruspotilaiden vakavat hengitysvaikeudet ennustettavissa EEG-aivosähkökäyrästä. 

”Tutkimuksemme selvittää, vaikuttaako tauti suoraan keskushermoston hengityskeskukseen ja sitä kautta vaikean hengitysvaikeuden kehittymiseen. Tavoitteenamme on löytää hengitysvaikeuden vaarassa  olevat potilaat ennen oireiden ilmaantumista ja ohjata heidät hyvissä ajoin tehohoitoon”, BioMag-laboratorion johtaja Hanna Renvall HUS Diagnostiikkakeskuksesta kertoo.

EEG:stä etsitään biomerkkiaineita

Kaksivuotinen tutkimus alkaa tammikuussa 2021. Tuona aikana kootaan ja verrataan happivajeesta kärsineiden ja muiden koronaviruspotilaiden EEG-aivosähkökäyrissä toistuvia malleja kontrolliryhmän EEG-sähkökäyriin. Kumpaankin ryhmään kuuluu 75 HUSin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan potilasta. 

Tutkimuksessa etsitään suuresta datamäärästä koronavirusinfektiolle ominaista, EEG:ssä näkyvää ”sormenjälkeä”, jota voisi käyttää hengitysvajauksen kehittymistä ennakoivana biomerkkiaineena.

”Harvalla muulla sairaalalla on tällaiseen tieteelliseen tutkimukseen tarvittavia resursseja ja koneoppimisen edellyttämää laskennallista osaamista. Tämän tutkimusosaamisen kehittäminen hyödyttää kaikkea tehohoitoa”, Hanna Renvall kertoo.

Biomerkkiaineella tarkoitetaan taudille ominaista mitattavaa muutosta, joka kertoo sairaudesta, auttaa tarkentamaan diagnoosia tai seuraamaan taudinkulkua. Esimerkiksi verinäytteiden lisäksi myös aivosähkökäyrää voidaan hyödyntää biomerkkiaineita etsittäessä.  

Tutkimuksen taustalla on tieto SARS-CoV2-viruksen sitoutumisesta ACE2-reseptoreihin, joita on myös hermosoluissa ja hermotukisoluissa. Virus voisi siten muuttaa keskushermostossa sijaitsevan hengityskeskuksen toimintaa niin, että muutoksesta jäisi EEG-sähkökäyrään tunnistettava sormenjälki.

Tutkimus liittyy Hanna Renvallin Suomen Akatemian rahoittamaan laajempaan tutkimushankkeeseen, jonka tavoitteena on tarkentaa neurologisten häiriöiden diagnostiikkaa ja ennusteita kehittämällä toiminnallisessa aivokuvantamisessa hyödynnettävää laskennallista mallintamista.

Lisätietoa:

Hanna Renvall
Diplomi-insinööri, lääketieteen tohtori
BioMag-laboratorion johtaja, HUS Diagnostiikkakeskus
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
[email protected], [email protected]
puh. 040 703 6161

Riitta Salmelin
Professori
Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos, Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 344 2745

Alkuperäinen tiedote on julkaistu HUSin sivuilla 23.9.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.
Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.