Hitaankin kasvun Kiina on yrityksille strategisesti entistä tärkeämpi

Raportin on tuottanut CEMATin tiimi Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen, Anu Penttilä ja Susanna Saarinen

Raportti on luettavissa osoitteessa:
http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/china/

Lähes kaikki Kiinan talouden mittarit osoittavat vaimentuneita kasvulukemia: bruttokansantuotteen kasvu on hidastunut 7,4 %:iin ja viennin kasvu 7,3 %:iin, ostopäällikköindeksit ovat vain hitusen positiivisen puolella, ja Shanghain pörssi on ollut puolen vuoden laskussa. Ulkomaisten suorien sijoitusten virta Kiinaan jopa pieneni hieman ja valuuttavarannon kasvu näyttää hiipuneen. Myös kiinteiden investointien kasvu on jäänyt aiempia vuosia alemmalle tasolle, vaikka onkin edelleen 20 %:n tuntumassa. Koska talouskasvu jäi alle viranomaisten asettaman tavoitteen ja vientimarkkinoiden kehitys on epävarmaa, Kiina on jälleen julkistanut mittavia investointisuunnitelmia erityisesti infrastruktuurihankkeisiin.

Hallituksen tavoite kasvattaa yksityisen kulutuksen osuutta taloudessa toteutuukin näillä näkymin hyvin hitaasti, kun vähittäiskaupan reaalinen kasvu sinnittelee lähellä edellisvuoden lukemia 11,4 %:ssa. Inflaation vaimenemisen myötä kuluttajahinnat nousivat vain 2 % ja tuottajahinnat puolestaan laskivat reilut 2 % viime vuoteen nähden. Kiinteistöjen hinnat suurimmissa kaupungeissa ovat olleet laskusuunnassa viime talvesta aina kesään asti, mutta näyttäisivät elpyvän jälleen. Nykyisessä hitaan kasvun vaiheessa maan johto tasapainotteleekin elvytyksen ja inflaation kiihtymisen riskin välillä. Ennustelaitokset odottavat ensi vuodelle noin 8 %:n kasvua, ja monista haasteista huolimatta Kiinan uudelta johtokaksikolta odotetaan korkeintaan maltillisia reformeja nykyisen viisivuotissuunnitelman puitteissa.

Vaikka pankkeja koskevaa rahapolitiikkaa on elvytyksen nimissä höllennetty ja lainojen määrä on kasvanut, aluehallintojen velkataakka on paisunut ja ns. varjopankkisektori näyttää kasvaneen edelleen vaikeuttaen etenkin pienyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Kiina pyrkii kuitenkin tehostamaan rahoitussektoriaan ja samalla lisäämään valuuttansa vaihdettavuutta, ja on alkanut kerätä kultaa tukeakseen yuanin kansainvälistymistä. Se tukee myös kiinalaisyritysten sijoituksia ulkomaille ja säätelee metallien maailmanmarkkinoita mm. ajoittaisilla vientirajoituksilla. Kansainvälisen statuksen nousun myötä Kiina käyttää äänekkäämpiä kauppapoliittisia puheenvuoroja, vaikkakin neuvottelee myös kaupan vapauttamisesta naapurimaidensa kanssa. Polkumyyntisyytöksiä ovat aiheuttaneet mm. autojen myynti USA:han ja aurinkopaneelien vienti EU-alueelle.

Ulkomaiset yritykset pitävät Kiinaa strategisesti entistä tärkeämpänä, vaikka sääntely-ympäristön koetaan vaikeutuneen. Erityisesti teollisuustuottajat ja liiketoiminnan palveluja tarjoavat yritykset suuntaavat maahan edelleen. Osa uskoo myös kuluttajamarkkinoiden kasvuun; tulotason nousun myötä keskiluokka kasvaa Kiinassa hiljalleen. Tämä näkyy keskihintaisten kulutustuotteiden markkinoiden syntymisenä luksus- ja halpatuotemarkkinoiden oheen, mikä on alkanut houkuttaa myös suomalaisyrityksiä. Perinteisemmillä suomalaisaloilla, kuten konepaja-, metsä- ja kemianteollisuudessa, on julkistettu uusia investointeja tehtaisiin ja yhteisyrityksiin Kiinassa. ”Saattaa olla vähän alhaisempi kasvu, ehkä hetkellisesti alhaisempi kysyntä, mutta kyllä täällä nähdään vielä tulevaisuuden potentiaalia kovasti.”

Lisätietoja:
CEMATin johtaja, professori Riitta Kosonen ja tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, [email protected]