Uutiset

Ernst Enkvist in Memoriam

Laivanrakentaja kehitti suomalaista laivanrakennusalan osaamista.
Ernst Enkvist
Professori, tekniikan tohtori Ernst Enkvist

Professori, tekniikan tohtori Ernst Enkvist kuoli 92-vuotiaana. Hän syntyi 8.3.1931 Helsingissä ja kuoli 9.11.2023 Inkoossa.

Ernst Enkvist kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1951 Lidingön ylemmästä yleisestä oppikoulusta Ruotsissa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1958 Teknillisestä korkeakoulusta ja aloitti työuransa Wärtsilän Helsingin telakalla. Vuosina 1978–1982 hän toimi laivanrakennusopin professorina Teknillisessä korkeakoulussa. Hänet kutsuttiin Wärtsilän Arktisen tutkimuskeskuksen johtajaksi vuonna 1983. Enkvistin työuraa voidaan kuvata innovaatiolähtöiseksi laivasuunnittelijaksi, jolla oli selkeät tavoitteet.

Enkvistin lähes 20-vuotisen telakkakauden aikana 1958–1977 Wärtsilän Helsingin telakalla suunniteltiin ja rakennettiin lukuisa joukko tunnettuja uudisrakennuksia: automatkustaja- ja risteilyaluksia, jäänmurtajia ja merivoimien aluksia. Monet suunnitelluista ja rakennetuista laivoista olivat prototyyppejä, joissa hyödynnettiin uusia innovaatioita, jotka lisäsivät asiakkaiden kiinnostusta ja paransivat telakan kilpailukykyä. Enkvistillä oli keskeinen rooli tässä kehitystyössä. Vuonna 1970 valmistunut M/S Song of Norway aloitti uuden aikakauden suomalaisessa laivanrakennuksessa, joka on kestänyt jo yli 50 vuotta.

Helsinkiin rakennettiin vuonna 1969 uusi jääkoeallas Wärtsilän ja Esson yhteistyönä. Väitöskirjassaan Enkvist tutki mallikokeen ydinkysymystä: laivan mallimittakaavan jäävastustulosten muuntamisesta täysimittakaavaan. Tutkimus edisti merkittävästi jäämallikoetuloksen hyödyntämistä laivasuunnittelussa ja käynnisti uuden tutkimusalan, jossa maamme on edelleen tänä päivänä tieteen eturintamassa.

Laivanrakennusopin professorina hän siirsi 20 vuoden kokemuksensa yliopistokoulutukseen ja oli lisäksi erinomainen opettaja. Kun allekirjoittanut nimitettiin Enkvistin jälkeen professuuriin vuonna 1983, hän oli laatinut yksityiskohtaisen ja hyödyllisen muistion kuinka jatkaa laivasuunnittelun opetusta tulevien vuosikymmenten ajan. Hänellä oli erinomainen kyky kiteyttää asiat.

Laivanrakennusteollisuudessa tapahtui vuonna 1987 perustavanlaatuisia muutoksia, ja sen myötä Enkvist siirtyi päätoimiseksi maanviljelijäksi. Hän oli jo aiemmin vuonna 1975 ostanut Midgårdin tilan Inkoosta. Vieraillessani tilalla hän esitteli melkein valmista kaunista puista Kansanvene-luokan purjevenettä. Olin sanaton, kuinka taitava ja päättäväinen hänen oli täytynyt olla venettä rakentaessaan. Samalla asenteella Enkvist oli toteuttanut unelmiansa laivanrakentajana.

Sigridin (os. Westerlund) kanssa Ernstin onnellinen avioliitto kesti 64 vuotta. Lapset Martin ja Linda ovat aina olleet heille tärkeitä.

Petri Varsta
Laivanrakennustekniikan emeritusprofessori 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Aalto Space student
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Esteettömät reitit Aalto Space -sovellukseen

Voit valita myös esteettömän reitin kampuksella navigointiin.
Aalto University Campus
Kampus, Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto perustaa datatalouden työelämäprofessuurin

Uusi professuuri vahvistaa Aalto-yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteistyötä.
Kaksi ihmistä kävelee modernissa sisäkäytävässä, jossa on kaakeliseinät ja harmaa lattia. Toisella burgundinvärinen villapaita, toisella harmaa pusero.
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITechin kevään kurssihaku lähestyy – tutustu nyt kevään 2026 kurssitarjontaan!

Täydennä tutkintoasi suomalaisten tekniikan alan yliopistojen maksuttomilla kursseilla, jotka vastaavat työelämän tarpeisiin ja auttavat syventämään osaamistasi! Tutkinto-opiskelijoiden hakuaika alkaa 1.12.2025.
Ryhmä ihmisiä seisoo puuportailla sisätiloissa. Heillä on päällään rentoja ja puolivirallisia vaatteita eri tyyleissä. Kuva lon LuovaLoikka -tutkimusryhmästä.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkimus selvitti: Luovuus on kilpailuetu, jota voi johtaa ja mitata

Monitieteinen Luova loikka -hanke on selvittänyt, miten luovuutta voidaan tunnistaa, kehittää, mitata ja johtaa – ja millainen vaikutus luovuudella on liiketoimintaan ja koko yhteiskuntaan.