Uutiset

Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa

Selluloosan materiaalikemian professori rentoutuu lukemalla tieteellisiä artikkeleita eikä tee eroa työ- ja vapaa-ajan välillä.

Eero Kontturi. Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Kuva: Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto

Professori Eero Kontturi, mitä tutkit ja miksi?

Tutkin kasvipohjaisten materiaalien rakennetta, käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Kasvipohjaisten materiaalien käyttö on suositeltavaa synteettisten, kuten öljypohjaisten, ratkaisujen sijaan. Olen erikoistunut etenkin selluloosan tutkimukseen. Selluloosa on rakenneosa, joka antaa kasville sen lujuuden. Lujuusominaisuuksia hyödynnetään esimerkiksi paperissa ja tekstiileissä, mutta minua kiinnostaa perustutkimus selluloosan rajapintaominaisuuksista: miten se käyttäytyy veden kanssa, miksi se reagoi niin huonosti, mitä uusia tapoja löytyy sen pinnan muokkaamiseksi. Etenkin selluloosan ominaisuudet luonnollisessa ympäristössä eli itse kasvissa ovat tärkeitä. Näiden tietojen avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää uusia materiaaleja.

Miten sinusta tuli tutkija?

Huomasin väitöskirjaa tehdessäni, että voin rentoutua omalla ajallani lukemalla tieteellisiä artikkeleita. Myös työn ja vapaa-ajan saumattomuus on houkuttelevaa. Minulle olisi kammotus mennä aamulla töihin ja palata loppuiltapäivästä kotiin viettämään vapaa-aikaa. Kokisin, että elämäni menisi pilalle tällaisessa ristipaineessa. Olen myös tutkijavanhemmiltani saanut esimerkin tällaiseen elämäntyyliin.

Mitkä ovat urasi kohokohtia?

Ehkä parhaimpia ovat olleet lukuisat ulkomaan kokemukset, jotka tutkijanura on mahdollistanut. Tämä on klisee, mutta ulkomailla työskentelystä on hirvittävästi hyötyä: näkee erilaisia toimintatapoja, näkemykset laajenevat, ja sekä opetukseen että tutkimukseen saa uusia ideoita, kun työskentelee erilaisten ihmisten kanssa. Olen saanut työskennellä ja asua ympäri Eurooppaa – Lontoossa, Pariisissa, Wienissä – ja voinut tarjota saman kokemuksen myös perheelleni. Ystäväpiirini on täysin kansainvälinen.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Uteliaisuus, sitkeys, korkea työmoraali – nämä kaikki ovat itsestäänselvyyksiä. Haluaisin nostaa esille taidon sekä halun lukea ja kirjoittaa. Monilla on kuva luonnontieteiden tukijoista laboratoriossa puurtavina propellipäinä, mutta kaikki tieteellinen toiminta realisoituu viime kädessä tieteellisinä julkaisuina. Tutkijan pitää jaksaa kahlata läpi tuhansia julkaisuja ammattitaidon ja näkemyksen saavuttamiseksi. Korkean profiilin lehtiin täytyy kyetä tiivistämään tekstiä sujuvasti ja ymmärrettävästi. Tästä syystä todella korkean tason tutkijat ovatkin yleensä kirjallisesti varsin sivistynyttä porukkaa.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Toivon, että saan jatkaa kuten tähänkin asti; että tutkimus ja opettaminen pysyvät ennen kaikkea hauskana toimintana. Käytännössä toivon, että rahoituksen hakeminen ja byrokraattinen työ eivät veisi liikaa aikaa tutkimukselta ja opetukselta.

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.