Eero Kontturi: Tutkijalle on tärkeintä taito sekä halu lukea ja kirjoittaa
Professori Eero Kontturi, mitä tutkit ja miksi?
Tutkin kasvipohjaisten materiaalien rakennetta, käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Kasvipohjaisten materiaalien käyttö on suositeltavaa synteettisten, kuten öljypohjaisten, ratkaisujen sijaan. Olen erikoistunut etenkin selluloosan tutkimukseen. Selluloosa on rakenneosa, joka antaa kasville sen lujuuden. Lujuusominaisuuksia hyödynnetään esimerkiksi paperissa ja tekstiileissä, mutta minua kiinnostaa perustutkimus selluloosan rajapintaominaisuuksista: miten se käyttäytyy veden kanssa, miksi se reagoi niin huonosti, mitä uusia tapoja löytyy sen pinnan muokkaamiseksi. Etenkin selluloosan ominaisuudet luonnollisessa ympäristössä eli itse kasvissa ovat tärkeitä. Näiden tietojen avulla voidaan tulevaisuudessa kehittää uusia materiaaleja.
Miten sinusta tuli tutkija?
Huomasin väitöskirjaa tehdessäni, että voin rentoutua omalla ajallani lukemalla tieteellisiä artikkeleita. Myös työn ja vapaa-ajan saumattomuus on houkuttelevaa. Minulle olisi kammotus mennä aamulla töihin ja palata loppuiltapäivästä kotiin viettämään vapaa-aikaa. Kokisin, että elämäni menisi pilalle tällaisessa ristipaineessa. Olen myös tutkijavanhemmiltani saanut esimerkin tällaiseen elämäntyyliin.
Mitkä ovat urasi kohokohtia?
Ehkä parhaimpia ovat olleet lukuisat ulkomaan kokemukset, jotka tutkijanura on mahdollistanut. Tämä on klisee, mutta ulkomailla työskentelystä on hirvittävästi hyötyä: näkee erilaisia toimintatapoja, näkemykset laajenevat, ja sekä opetukseen että tutkimukseen saa uusia ideoita, kun työskentelee erilaisten ihmisten kanssa. Olen saanut työskennellä ja asua ympäri Eurooppaa – Lontoossa, Pariisissa, Wienissä – ja voinut tarjota saman kokemuksen myös perheelleni. Ystäväpiirini on täysin kansainvälinen.
Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?
Uteliaisuus, sitkeys, korkea työmoraali – nämä kaikki ovat itsestäänselvyyksiä. Haluaisin nostaa esille taidon sekä halun lukea ja kirjoittaa. Monilla on kuva luonnontieteiden tukijoista laboratoriossa puurtavina propellipäinä, mutta kaikki tieteellinen toiminta realisoituu viime kädessä tieteellisinä julkaisuina. Tutkijan pitää jaksaa kahlata läpi tuhansia julkaisuja ammattitaidon ja näkemyksen saavuttamiseksi. Korkean profiilin lehtiin täytyy kyetä tiivistämään tekstiä sujuvasti ja ymmärrettävästi. Tästä syystä todella korkean tason tutkijat ovatkin yleensä kirjallisesti varsin sivistynyttä porukkaa.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Toivon, että saan jatkaa kuten tähänkin asti; että tutkimus ja opettaminen pysyvät ennen kaikkea hauskana toimintana. Käytännössä toivon, että rahoituksen hakeminen ja byrokraattinen työ eivät veisi liikaa aikaa tutkimukselta ja opetukselta.
Lue lisää uutisia
Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä
Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa
Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan
Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.