Uutiset

Duodecim 24/2014: Miten muisti on selitettävissä?

Prof., Dos. Synnöve Carlson valottaa kirjoituksessaan muistin monimuotoisuutta ja sitä kuinka neurotiede selittää muistin.

"Muisti on käsite, joka on saavuttanut vankan asema niin tavallisessa puhekielessä kuin kirjallisuudessakin ja jonka toimintaa ja hermostollisia mekanismeja tutkitaan useilla tieteenaloilla. Vaikka muistista puhutaan paljon ja se kevein perustein usein määritellään joko hyväksi tai huonoksi, hyvin harvoin tarkennetaan, mistä oikeastaan puhutaan."

Muistin monimuotoisuutta käsittelee kirjoituksessaan Professori, neurofysiologian dosentti Synnöve Carlson (Aalto-yliopisto, Perustieteen korkeakoulu, O.V. Lounasmaan laboratorio sekä Helsingin yliopiston biolääketieteen laitos, fysiologia).

Lue koko Duodecim-lehden artikkeli täälltä.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.