Uutiset

Digitaalisista investoinneista kasvua CDBG:n kanssa

Digitaaliset teknologiat, data ja tekoäly vauhdittavat kasvua ja ovat johtajien agendalla korkealla, mutta pelkkä digitaalinen strategia ei riitä. Yritysten on ymmärrettävä, miten strategia pannaan täytäntöön ja viedään käytäntöön investoimalla digitaalisiin ratkaisuihin.
Heikki Lempinen, Jukka Salonen ja Munir Mandviwalla mikrofoneineen istuu paneelissa ja puhuu yleisölle modernissa salissa.
Kuva: Aalto-yliopisto/Roope Kiviranta

Center for Digital Business Growth (CDBG) perustettiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa auttamaan suomalaisia yrityksiä muuttamaan digitaaliset investoinnit mitattavaksi, kestäväksi kasvuksi. Se on liike-elämän ja akateemisten ammattilaisten verkosto, joka tekee yhteistyötä muuttaakseen akateemisen tiedon käytännön oivalluksiksi yritysjohtajille. Keskus on oppimisalusta, joka jakaa tutkimuskoosteita, järjestää seminaareja ja työpajoja yritysjohtajille ja tuo heidät yhteen oman verkostonsa kanssa ratkaisemaan käytännön liiketoimintahaasteita. 

Viimeisimmässä Better Business – Better Society -seminaarissa kaksi CDBG:n perustaja fellow’ta kertoo, miltä digivetoisen kasvun rakentaminen näyttää käytännössä. Heikki Lempinen, Reima Groupin toimitusjohtaja ja Founding Business Fellow, kertoo, että Reiman kasvu rakentuu digitaalisen varaan ja yhtiö ottaa nyt käyttöön tekoälyä prosesseissaan. Munir Mandviwalla on professori ja Information Systems -laitoksen johtaja University of South Florida Muma College of Businessissa sekä Founding Academic Fellow CDBG:ssä. Munir on tehnyt vuosien varrella yhteistyötä useiden yritysten kanssa auttaen niitä uudistumaan ja kasvattamaan liiketoimintaansa. Hänen työnsä on erinomainen esimerkki siitä, miten tutkimus sekä yritysten ja niiden toiminnan systemaattinen tarkastelu voivat auttaa yrityksiä kasvamaan.    

Digitaalisten prosessien digitalisointia 

Kun puhutaan digitalisaatiosta ja erityisesti nykyisestä tekoälykehityksestä, olemme astumassa seuraavaan murrokseen, jota Heikki kutsuu digitaalisten prosessien digitalisoinniksi. Verkkokaupassa Heikki nostaa esiin kolme esimerkkiä siitä, miten tekoäly on muuttanut toimintaa. Ensinnäkin valtaosa uudesta verkkosivuliikenteestä tulee nyt tekoälytyökalujen, kuten ChatGPT:n, kautta, kun kuluttajat pyytävät tekoälyä etsimään ja vertailemaan tuotteita suoraan. Toiseksi tekoälytyökalut auttavat personoimaan sivustokokemusta ja parantamaan konversiota. Kolmanneksi tekoäly nopeuttaa taustaprosesseja. Reima on lyhentänyt kausimarkkinointinsa syklin kuudesta kuukaudesta vain yhteen viikkoon hyödyntämällä sisältökonetta, joka skaalaa ja mukauttaa tiimin luomaa markkinointimateriaalia.  

Heikki Lempinen puhuu lavalla ja elehtii kuulokemikillä
Heikki Lempinen. Kuva: Aalto University / Roope Kiviranta

Vaikka alustavat tulokset ovat lupaavia, Heikki painottaa, ettei kustannusten leikkaaminen saa olla ainoa tavoite, sillä tekoälyyn liittyy myös brändiä vahingoittavia riskejä. Yritysten ei pitäisi tavoitella lyhyen aikavälin säästöjä, vaan asettaa etusijalle kasvu ja nopeus. Vaikka suunnitelmien tekeminen on helppoa, toteutus on vaikeaa, erityisesti silloin kun se muuttaa ihmisten tapaa tehdä työtä. Siksi tie eteenpäin ei ole vielä täysin selvä, ja todellisia strategisia valintoja on yhä edessä. Olennaista on oppia pois vanhoista tavoista, jotta uutta teknologiaa voidaan hyödyntää ja digitaalista kasvua rakentaa, ja tehdä se nopeasti, sillä mahdollisuus toimia ei pysy auki loputtomiin. 

Tekoälyn käyttöönotto ei ole sama asia kuin kasvu  

Tekoäly voi tuottaa vastauksen kaikkeen ja saada sen näyttämään hyvältä, vaikka käytössä olisi vanhoja prosesseja, huonoja prosesseja tai sellaisia, jotka eivät ole alan parhaita käytäntöjä. Tällöin, kuten Munir toteaa, lopputulos on roskaa, mutta näyttää vakuuttavalta. Munirin tutkimus osoittaa, että tekoälyn tuotto riippuu datan tilasta sekä siihen liittyvistä prosesseista ja päätöksistä. Kyndryl, IBM:stä irtautunut yhtiö, oli perinyt lähes kaksi tuhatta järjestelmää, joista osa oli päällekkäisiä ja osassa oli päällekkäistä dataa. Kyndrylin päätös olla tekoäly-ensin -yritys tarkoitti heidän datansa ja prosessiensa korjaamista, datan standardoimista sekä kaikkien liiketoimintayksiköiden osallistamista standardointiin.  

Auttaakseen yrityksiä hahmottamaan, missä ne todellisuudessa ovat, Munir ja hänen kanssakirjoittajansa loivat AI Opportunity Indexin, pistetaulukon, joka mittaa, kuinka valmiita yrityksen data ja prosessit ovat tekoälyä varten. Heidän analyysinsä yhdysvaltalaisista yrityksistä osoittaa, että pelkkä toimiala ei määritä mahdollisuutta. Jopa aloilla, joille tekoäly ei ole ilmeinen valinta, kuten julkishallinnossa, parhaimmin valmistautuneet yritykset saavat selvästi toimialansa keskiarvoa parempia pisteitä, mikä viittaa siihen, että toteutuksella on enemmän merkitystä kuin lähtötilanteella. 

Sinitakkinen Munir Mandviwalla esitelmöi istuvalle yleisölle modernissa luentosalissa
Munir Mandviwalla. Kuva: Aalto University / Roope Kiviranta

Tutkimuksesta kestävään liiketoiminnan kasvuun  

Tekoälyn käyttöönotto on jo käynnissä, mutta vanhentuneet prosessit, hajanaiset tai epäjärjestyksessä olevat datat sekä kustannusten leikkaamiseen keskittyminen voivat estää kasvua. CDBG on tutkimuskeskus, joka tutkii digitalisaatiota ja tarjoaa yritysjohtajille oppimisalustan, jonka kautta akateemisen tutkimuksen tulokset, oivallukset ja näytöt jaetaan liiketoiminnan kannalta relevantissa muodossa. Seminaarien, yksilöllisten työpajojen ja johtajille suunnattujen roundtable-keskustelujen kautta CDBG käy yritysjohtajien kanssa vuoropuhelua, jonka avulla he voivat testata ideoitaan tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa, oppia erilaisista tutkimuksista ja vaihtaa kokemuksia muiden kanssa, jotka painivat samojen kysymysten parissa.  

Kuten Heikki Lempinen toteaa, Center for Digital Business Growth on tärkeä, koska se keskittyy haasteeseen muuttaa digitalisaatio ja tekoäly kestäväksi, kannattavaksi liiketoiminnan kasvuksi yhä monimutkaisemmassa ja ailahtelevammassa toimintaympäristössä. CDBG yhdistää laadukkaan akateemisen tutkimuksen ja käytännön johtajakokemuksen, jotta voidaan paremmin ymmärtää, miten digitaaliset kyvykkyydet, johtajuus ja organisaatiovalinnat muuttuvat pitkäaikaiseksi kasvuksi.

Toivotamme uudet kumppanit tervetulleiksi mukaan kasvamaan kanssamme!

Tieto- ja palvelujohtamisen laitos

Tieto- ja palvelujohtamisella viitataan tiedon ja digitaaliteknologian luovaan hyödyntämiseen liiketoiminnassa ja siirryttäessä teollisesta tuotannosta palveluvoittoiseen tuotantoon.

Lue lisää Tieto- ja palvelujohtamisen laitoksesta
Two business students, one is holding a laptop, discussing with the Professor after his lecture. Another group of students talk in the background.
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kaksi opiskelijaa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markkinoinnin tila 2026 -tutkimus: Tuloksellisuuden seuranta ja budjetointi edelleen verrattain heikoissa kantimissa

Markkinoinnin tila -tutkimus avaa tärkeitä näkökulmia suomalaiseen markkinointiosaamiseen ja markkinoinnin kehityskohteisiin.
Puhuja esiintyy lavalla tekoäly oppimisessa -aiheesta yleisön edessä
Yliopisto Julkaistu:

Ajattelu oppimisen supervoimana – myös tekoälyn aikakaudella

Marsio esittää: Oppiminen nyt tekoälyn aikakaudella -tilaisuudessa pohdittiin oppimista muuttuvassa maailmassa. Miten oppimista tapahtuu, jos ajattelu ulkoistetaan tekoälylle?
Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.