Digi Breakfast: Prosessiautomaatio muutoksessa

Aallon Bioproduct Centressa maanantaina 29. lokakuuta järjestettyyn Digi Breakfast -tapahtumaan osallistui yli sata ihmistä.
Digi Breakfast -tapahtuma Aallon Bioproduct Centressa

Aallon Digital Platformin järjestämän Digi Breakfastin teemana oli ”Prosessiautomaatio muutoksessa”. Tapahtuma houkutteli paikalle yleisöä laajasti monilta eri aloilta ja organisaatioista. Tapahtuman aluksi Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine kertoi tapahtumapaikkana toimineesta Aallon Bioproduct Centresta (ABio), joka on nykyaikainen biotalouden ekosysteemi. Sen jälkeen Digital Platformin johtokunnan puheenjohtaja professori Yrjö Neuvo esitteli Platformin ja kertoi, että Aalto-yliopisto on digitalisaatiossa Suomen johtava yliopisto opiskelijoiden, professorien, julkaisujen ja rahoituksen määrällä mitattuna.

UPM Kymmene Oyj:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ovaska piti pääpuheenvuoron siitä, miten paperinkulutuksen väheneminen käynnisti alan rakennemuutoksen ja on innostanut etsimään uusia liiketoimintaideoita. Nykyään yritysten on menestyäkseen panostettava aiempaa enemmän innovaatioihin. Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio ja esineiden internet tuovat metsäteollisuuteen? Ovaskan mukaan
- uuden ja vaikeasti jäljiteltävän kilpailuedun
- asiakas-/käyttäjätyytyväisyyden paranemisen pienemmin palvelukustannuksin
- alan käytäntöjen ja omien työskentelytapojen mullistamisen
- kustannuskilpailukyvyn uudet vaiheet ja
- edelläkävijät määrittävät pelin säännöt.

Jyrki Ovaska kertoi digitalisaation mahdollisuuksista metsäteollisuudessa.

Toisen pääpuheenvuoron käytti kansainvälisen automaatioalan IFAC:n entinen puheenjohtaja professori Ian Craig. Hän käsitteli sitä, miten toisen teollisen vallankumouksen – jossa ihmisvoima korvataan digitaalitekniikoilla – teknisistä palveluista, myös edistyneestä prosessinohjauksesta, tulee perushyödykkeitä. Mittaamisessa, digitoinnissa, laskennassa, tallennuksessa, verkostoitumisessa ja ohjelmistoissa saavutettavan edistymisen myötä kaikista aloista tulee laskettavia ja demokraattisia. Silloin kuka tahansa, jolla on tarvittavaa osaamista, voi tarjota kehittyneen prosessinohjausratkaisun, ja yhä useammat käyttäjät voivat hyötyä automaatiosta.

Professori Craig totesi toisen teollisen vallankumouksen vaikuttavan siten, että niin sanotun Lights-out prosessinohjauksen eli täysin automatisoidun prosessilaitoksen, jossa ei tarvita ihmisen toimintaa eikä valvontaa, toteutumismahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Ihmiset ovat kuitenkin edelleen mukana ohjauslaitteiden suunnittelussa, toteuttamisessa, käyttöönotossa, huoltamisessa ja päivittämisessä.

Prof. Ian Craig puhui tilaisuudessa trendeistä, jotka vaikuttavat prosessiautomaation kehitykseen.

Digital ABB:n ohjelmistoalustan kehityksestä vastaava konsernin varapuheenjohtaja Simo Säynevirta kertoi, että asiakkaiden on pystyttävä toimimaan koko ajan enemmän erittäin dynaamisissa ympäristöissä. Päätösten nopeuttaminen ja reaaliaikainen toiminta edellyttävät näkyvyyttä koko liiketoiminnalta. Digitalisaatiolla ja 5G-verkolla voidaan vastata tarvittavaan ketteryyteen ja päätöksenteon nopeuteen.

Miksi langaton IoT on lupaava malli erityisesti teollisen internetin sovelluksissa? Koska se on luotettava, turvallinen, laajennettavissa oleva ja suuri ekosysteemi, Aalto-yliopiston professori Riku Jäntti selitti. Lopuksi professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela esitteli Aalto-yliopiston prosessien ohjauksen ja automaation tutkimusryhmän. Automaation verkostojen ja hierarkian rakenteissa ja toiminnassa on käynnissä valtava muutos. Ryhmän tavoitteena tässä muutoksessa on ottaa matematiikan ja ohjelmoinnin avulla asiaankuuluva kemian tekniikan tietämys mukaan prosesseihin, jotta tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä ja vaikutuksia ympäristöön vähentää.

Puheenvuorojen jälkeen yleisölle esiteltiin ABion toimintaa kolmella mielenkiintoisella esityksellä – Ioncell-F, CHEMARTS ja tulevaisuuden tehtaan prosessiautomaatiojärjestelmä.

Puheenvuorojen jälkeen oli tilaisuus tutustua "tulevaisuuden tehtaan" prosessiautomaatiosysteemiin.

Puista keramiikkaa. Nina Riutta on tutkinut kokeellisessa CHEMARTSin muotoiluprojektissa sitä, miten perinteiset keramiikkatekniikat soveltuvat uusille materiaaleille, kuten nanoselluloosalle.

(Kuvat: Crisztina Cziner ja Helena Seppälä)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Falling Walls. Kuva: Mikko Raskinen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Falling Walls -palkinto myönnettiin uraauurtavalle silmätutkimukselle

Tampereen yliopiston tutkijan Laura Koivusalon esittelemä sarveiskalvon sokeutta käsittelevä tutkimustyö sai pääpalkinnon Falling Walls -alkukilpailussa.
an electron microscope image showing a carbon nanotube on top of a substrate of graphene
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Grafeenipohja parantaa hiilinanoputkiverkoston sähkönjohtavuutta

Aalto-yliopiston ja Wienin yliopiston tutkijat yhdistivät grafeenin ja yksiseinäiset hiilinanoputket läpinäkyväksi hybridimateriaaliksi. Uusi materiaali johtaa sähköä paremmin kuin kumpikaan komponentti yksinään.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto-yliopiston vesitutkimus
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrityksistä maailman vesivastuullisimmat – uusi tiekartta näyttää suunnan

Aalto-yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja VTT:n maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella laatiman tiekartan tavoitteena on, että suomalaisyritykset ovat vuonna 2030 vesivastuullisimpia maailmassa.