Uutiset

Digi Breakfast: Prosessiautomaatio muutoksessa

Aallon Bioproduct Centressa maanantaina 29. lokakuuta järjestettyyn Digi Breakfast -tapahtumaan osallistui yli sata ihmistä.
Digi Breakfast -tapahtuma Aallon Bioproduct Centressa

Aallon Digital Platformin järjestämän Digi Breakfastin teemana oli ”Prosessiautomaatio muutoksessa”. Tapahtuma houkutteli paikalle yleisöä laajasti monilta eri aloilta ja organisaatioista. Tapahtuman aluksi Kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Janne Laine kertoi tapahtumapaikkana toimineesta Aallon Bioproduct Centresta (ABio), joka on nykyaikainen biotalouden ekosysteemi. Sen jälkeen Digital Platformin johtokunnan puheenjohtaja professori Yrjö Neuvo esitteli Platformin ja kertoi, että Aalto-yliopisto on digitalisaatiossa Suomen johtava yliopisto opiskelijoiden, professorien, julkaisujen ja rahoituksen määrällä mitattuna.

UPM Kymmene Oyj:n varatoimitusjohtaja Jyrki Ovaska piti pääpuheenvuoron siitä, miten paperinkulutuksen väheneminen käynnisti alan rakennemuutoksen ja on innostanut etsimään uusia liiketoimintaideoita. Nykyään yritysten on menestyäkseen panostettava aiempaa enemmän innovaatioihin. Mitä mahdollisuuksia digitalisaatio ja esineiden internet tuovat metsäteollisuuteen? Ovaskan mukaan
- uuden ja vaikeasti jäljiteltävän kilpailuedun
- asiakas-/käyttäjätyytyväisyyden paranemisen pienemmin palvelukustannuksin
- alan käytäntöjen ja omien työskentelytapojen mullistamisen
- kustannuskilpailukyvyn uudet vaiheet ja
- edelläkävijät määrittävät pelin säännöt.

Jyrki Ovaska kertoi digitalisaation mahdollisuuksista metsäteollisuudessa.

Toisen pääpuheenvuoron käytti kansainvälisen automaatioalan IFAC:n entinen puheenjohtaja professori Ian Craig. Hän käsitteli sitä, miten toisen teollisen vallankumouksen – jossa ihmisvoima korvataan digitaalitekniikoilla – teknisistä palveluista, myös edistyneestä prosessinohjauksesta, tulee perushyödykkeitä. Mittaamisessa, digitoinnissa, laskennassa, tallennuksessa, verkostoitumisessa ja ohjelmistoissa saavutettavan edistymisen myötä kaikista aloista tulee laskettavia ja demokraattisia. Silloin kuka tahansa, jolla on tarvittavaa osaamista, voi tarjota kehittyneen prosessinohjausratkaisun, ja yhä useammat käyttäjät voivat hyötyä automaatiosta.

Professori Craig totesi toisen teollisen vallankumouksen vaikuttavan siten, että niin sanotun Lights-out prosessinohjauksen eli täysin automatisoidun prosessilaitoksen, jossa ei tarvita ihmisen toimintaa eikä valvontaa, toteutumismahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Ihmiset ovat kuitenkin edelleen mukana ohjauslaitteiden suunnittelussa, toteuttamisessa, käyttöönotossa, huoltamisessa ja päivittämisessä.

Prof. Ian Craig puhui tilaisuudessa trendeistä, jotka vaikuttavat prosessiautomaation kehitykseen.

Digital ABB:n ohjelmistoalustan kehityksestä vastaava konsernin varapuheenjohtaja Simo Säynevirta kertoi, että asiakkaiden on pystyttävä toimimaan koko ajan enemmän erittäin dynaamisissa ympäristöissä. Päätösten nopeuttaminen ja reaaliaikainen toiminta edellyttävät näkyvyyttä koko liiketoiminnalta. Digitalisaatiolla ja 5G-verkolla voidaan vastata tarvittavaan ketteryyteen ja päätöksenteon nopeuteen.

Miksi langaton IoT on lupaava malli erityisesti teollisen internetin sovelluksissa? Koska se on luotettava, turvallinen, laajennettavissa oleva ja suuri ekosysteemi, Aalto-yliopiston professori Riku Jäntti selitti. Lopuksi professori Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela esitteli Aalto-yliopiston prosessien ohjauksen ja automaation tutkimusryhmän. Automaation verkostojen ja hierarkian rakenteissa ja toiminnassa on käynnissä valtava muutos. Ryhmän tavoitteena tässä muutoksessa on ottaa matematiikan ja ohjelmoinnin avulla asiaankuuluva kemian tekniikan tietämys mukaan prosesseihin, jotta tuottavuutta ja turvallisuutta voidaan lisätä ja vaikutuksia ympäristöön vähentää.

Puheenvuorojen jälkeen yleisölle esiteltiin ABion toimintaa kolmella mielenkiintoisella esityksellä – Ioncell-F, CHEMARTS ja tulevaisuuden tehtaan prosessiautomaatiojärjestelmä.

Puheenvuorojen jälkeen oli tilaisuus tutustua "tulevaisuuden tehtaan" prosessiautomaatiosysteemiin.

Puista keramiikkaa. Nina Riutta on tutkinut kokeellisessa CHEMARTSin muotoiluprojektissa sitä, miten perinteiset keramiikkatekniikat soveltuvat uusille materiaaleille, kuten nanoselluloosalle.

(Kuvat: Crisztina Cziner ja Helena Seppälä)

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Economicum-rakennus Arkadiankadulla. Kuva: Veikko Somerpuro
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuone: Heinäkuun 2020 palkkasumma jo viime vuoden tasolla

Talouden elpymisessä on merkittävää toimialakohtaista vaihtelua.
Elektronit monistuvat vauhdilla UV-valon törmätessä nanorakenteeseen. Kuva: Wisa Förbom
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallossa kehitetty musta valoanturi ylitti ensimmäisenä maailmassa 100 prosentin hyötysuhteen

Hyötysuhde oli niin hyvä, että tutkijat eivät ensin olleet itsekään uskoa sitä. Siksi ennätystulos vahvistettiin myös Euroopan tarkimmista mittauksista vastaavassa Saksan kansallisessa metrologian instituutissa PTB:ssä. Aallosta ponnistanut ElFys Oy toimittaa jo ennätysantureita prosessiteollisuuden tarpeisiin.
tasaiselle vaalealle pinnalle on muodostettu maailmankartta kahvijauheesta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Circular Design Challenge -kilpailu etsii uusia kiertotalouden ratkaisuja

Suomalaiset tutkimusorganisaatiot yhdistävät voimansa kiertotalouden ekosysteemin perustamiseksi Suomeen.
Matilda Palmu's Exhibition poster
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erään kankaan tarina

Syksyllä 2020 Fashion, Clothing and Textile Design -maisteriohjelmasta valmistuva Matilda Palmu kertoo taiteellisesta prosessistaan.