Uutiset

Designkuulokkeet syntyivät hiivasta ja sienirihmastoista

Tutkijoista, teollisista muotoilijoista ja dokumentaristeista koostuva Korvaa valmisti kuulokkeet, jonka muovi- ja nahkaosat on tuotettu mikrobien avulla.
Tutkijoista, teollisista muotoilijoista ja dokumentaristeista koostuva Korvaa-projekti halusi näyttää tämän todeksi ja valmisti kuulokkeet, jonka muovi- ja nahkaosat on tuotettu mikrobien avulla.
Kuulokkeiden prototyyppi on rakennettu kuudesta eri materiaalista, jotka kaikki on tuotettu bioteknologian avulla. Kuva: Korvaa

Mikrobeilla tuotetut materiaalit voivat korvata arjessa käytettäviä öljypohjaisia materiaaleja erilaisissa kuluttajatuotteissa – esimerkiksi kuulokkeissa. Tutkijoista, teollisista muotoilijoista ja dokumentaristeista koostuva Korvaa-projekti halusi näyttää tämän todeksi ja valmisti kuulokkeet, jonka muovi- ja nahkaosat on tuotettu mikrobien avulla. VTT ja Aalto-yliopisto tuottivat materiaalit, teollisesta muotoilusta vastasi Aivan ja projektivaiheiden dokumentoinnista ja kuvauksesta Fotoni Film.

Monialaisen tiede-, muotoilu- ja dokumenttiprojektin tavoitteena on lisätä tietoisuutta mikrobien käytön mahdollisuuksista kestävän kehityksen mukaisissa tuotantoprosesseissa. Projektissa tutkitaan ja kehitetään erilaisia mikrobiprosesseja pehmeiden, kovien, vaahtomaisten ja nahanomaisten materiaalien luomiseksi. Suunnittelijat ovat hyödyntäneet näitä materiaaleja kuulokkeiden eri osissa. Osaa materiaaleista ei ole aiemmin käytetty teollisessa muotoilussa.

Projekti on osa bioteknologiaa ja synteettistä biologiaa edistävän Synbio Powerhouse -ekosysteemin toimintaa.  

Kaikki työvaiheet - niin onnistuneet kuin epäonnistuneetkin kokeilut - dokumentoitiin ja ovat nähtävissä Fiskars Village Art & Design -biennaalin näyttelyssä 15. syyskuuta asti ja Helsinki Design Week 2019 -näyttelyssä 5.–15. syyskuuta.

Hiivat ja sienirihmastot töihin  

Biotekniikan edistyminen on mahdollistanut mikro-organismien muuntelun niin, että ne tuottavat polttoaineita, elintarvikeproteiineja, lääkeaineita, biomuoveja ja muita biopolymeerejä sekä tekstiilien ja nahan raaka-aineita.

Kuulokkeiden prototyyppi on rakennettu kuudesta eri materiaalista, jotka kaikki on tuotettu bioteknologian avulla.

  •  Ääntä välittävänä elementtinä on käytetty hienorakenteista ”tärykalvoa”, joka tuotettiin mikrobien avulla kehräämällä hämähäkin seittiä muistuttavaa biosynteettistä silkkiä. Mikrobeilla kasvatetusta silkkiproteiinista saadaan erittäin vahvaa nanokuitua.
  •  Kuulokkeiden jäykät osat valmistettiin 3D-tulostamalla biohajoavaa, kaupallista PLA-muovia, joka on tehty hiivan tuottamasta maitohaposta.
  •  Kuulokkeiden pehmeiden osien päällysosat syntyivät sienirihmastojen avulla, ja lopputulos muistuttaa hämmästyttävän hyvin nahkaa.
  •  Kuulokkeiden vaahtomainen pehmuste valmistettiin yhdistämällä Trichoderma reesei -sienen tuottamaa vaahtoproteiinia ja selluloosaa. Työssä käytetty sienen hydrofobiini-proteiini on luonnon oma surfaktantti eli pinta-aktiivinen aine, joka muodostaa erittäin pysyviä vaahtoja.
  •  Kuulokkeisiin tuotettiin erittäin kevyt ja huokoinen biokomposiitti, joka koostuu bakteerin tuottamasta selluloosasta ja sienirihmastosta. Mikrobeilla ja entsyymeillä tuotetun selluloosan etuna on, että se ei sisällä ligniiniä ja että se valmistuu huomattavasti nopeammin kuin kasvien ja puiden tuottamana.

VTT ja Aalto-yliopisto vastasivat materiaalien tuottamisesta, Aivan teollisesta muotoilusta ja Fotoni Film hankkeen dokumentoinnista ja kuvauksesta. Projektia ovat rahoittaneet Suomen Akatemian tieteen huippuyksikkö Hyber, Sitra, Synbio Powerhouse, VTT, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Sophie von Julinin säätiö.

Katso video kuulokkeiden valmistusvaiheista (2 min)

Synbio Powerhouse -ekosysteemi

Lisätietoja:

Merja Penttilä (biotekniikka ja synteettinen biologia, biosynteettisten materiaalien tutkimus)
Professori (Adjunct Professor), Synteettinen biologia, Aalto-yliopisto
Tutkimusprofessori, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
puh. 040 70000163
[email protected]

Géza Szilvay, erikoistutkija (kuulokkeiden materiaalit)
puh. 040 7206129
[email protected]
 

Tuula Palmén, Co-Creation-päällikkö (Synbio Powerhouse -ekosysteemi)
puh. 050 4617290
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kuusi maaperänäytettä, joissa ituja eri kehitysvaiheissa eri maatyypeissä.
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Rakennusjätepuulle uusi elämä kasvualustana

Suomessa rakennusjätepuu päätyy lähes kokonaan polttoon, vaikka sillä voisi olla merkittävä rooli ekologisten kasvualustojen kehittämisessä. Uudet tutkimukset osoittavat, että höyrykäsitelty jätepuu voi korvata kasvualustana turpeen ja se tarjoaa lupaavia tuloksia kasvien itävyydessä ja juurien kasvussa.
The picture shows the School of Business main building on Ekonominaukio 1, Espoo, Finland.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun tutkijat ovat päässeet jakamaan asiantuntemustaan monissa kansainvälisissä medioissa

Syksyn 2024 aikana Kauppakorkeakoulu oli esillä useissa julkaisuissa, jotka tavoittavat yhteensä yli 14,2 miljoonaa potentiaalista lukijaa.
Aalto-yliopisto Juniorin työpaja
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopisto Juniorille

Aalto-yliopiston pitkäaikainen tukija Maa- ja vesitekniikan tuki lahjoittaa Aalto-yliopisto Juniorille 250 000 euroa. Lahjoitus kohdennetaan veteen ja vesitekniikkaan liittyvien työpajojen kehittämisen ja skaalaamiseen.
Regulaation-vaikutus-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU-regulaatio lisää talotekniikka-alan kysyntää mutta luo myös haasteita

Aalto-yliopiston professori Risto Kososen esitys Talotekniikka 2030 -tulosseminaarissa syyskuussa oli silmiä avaava. EU:n ympäristötavoitteiden saavuttaminen rakennetussa ympäristössä vaatii panostuksia, joiden mittakaava alkaa vasta nyt hahmottua. Talotekniikka-alalle tämä on suuri mahdollisuus mutta samalla haaste, johon valmistautumiselle alkaa olla kiire.