”Datavetoisessa maailmassa on vaikea keksiä toimialaa, jossa ei tarvita datatieteen osaajia”

Ignacio Wasowicz-Peinado on alun perin kotoisin Madridista, mutta suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan hän asui Varsovassa. Hän sanoo kipinän datatieteeseen syttyneen jo lukioiässä.

”Isäni työskenteli kehittyvien tekoälyratkaisujen parissa. Se kuulosti kiehtovalta, joten suoritin muutaman datatieteen peruskurssin. Hyvin pian tiesin, että tätä haluan opiskella yliopistossakin. Aalto oli minulle itsestäänselvä valinta: ainakin silloin se oli ainoa yliopisto Euroopassa, jossa datatieteen kandin pystyi suorittamaan kokonaan englanniksi.”

Kiia Koskinen taas on syntyperäinen helsinkiläinen. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta hän lähti ensin opiskelemaan ympäristötieteitä Helsingin yliopistoon.

”Mitä enemmän opin ympäristötieteistä, sitä enemmän halusin oppia ymmärtämään ja käsittelemään dataa, johon ympäristötieteet perustuvat. Aalto-yliopisto on loistava paikka tällaisten taitojen kartuttamiseen, joten hain tänne opiskelemaan heti, kun sain ympäristötieteen opintoni maaliin.”

Sama lempikurssi 

Datatieteen opiskelijat perehtyvät syvällisesti esimerkiksi koneoppimiseen, ohjelmointiin, tekoälyyn, tilastolliseen päättelyyn ja prosessien optimointiin.

”Tietysti jotkut aiheet kiinnostavat enemmän kuin toiset, mutta osa kursseista on ollut ilmiömäisen hyviä. Tutkinnosta saa vahvan pohjan monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen”, Kiia sanoo. 

Pääaineen pakollisiin kursseihin kuuluva Data Science Project saa sekä Kiialta että Ignaciolta isot kehut. Vuosittain järjestettävässä projektissa on yhteistyökumppaneina useita tunnettuja yrityksiä. Opiskelijat työskentelevät pienryhmissä, ja jokainen ryhmä ratkaisee kurssin kuluessa yhden yrityksen aidon ongelman. Haastatteluhetkellä Kiialla oli kurssi juuri käynnissä.

”Olin kuullut muilta opiskelijoilta, että kurssi on mahtava, ja se on silti ylittänyt odotukseni. Saamme yhteistyöyritykseltämme tukea ja palautetta koko projektin ajan, ja kurssin lopuksi käymme ryhmänä esittelemässä yritykselle ratkaisumme”, Kiia kuvailee. 

”Data Science Project oli minustakin kandiopintojen tähtikurssi. Kävin sen viime vuonna. Meillä oli loistava kuuden hengen ryhmä ja ison yrityksen todella mielenkiintoinen haaste ratkaistavana. Pääsimme soveltamaan käytännössä kaikkia niitä taitoja, joita olimme jo oppineet. Äärimmäisen innostava ja hyödyllinen kurssi”, Ignacio sanoo.

Sivuaineina geoinformatiikkaa ja kvanttiteknologiaa

Datatiede on monitieteinen pääaine, jossa hyödynnetään matematiikan, tilastotieteen, koneoppimisen, informaatiotutkimuksen ja tietotekniikan menetelmiä sekä teorioita. 

”Datavetoisessa maailmassa on vaikea keksiä toimialaa, jossa ei tarvita datatieteen osaajia. Meillä on poikkeuksellisen paljon uravaihtoehtoja. Onneksi kiltamme järjestää säännöllisesti yritysvierailuja. Ne ovat hyvä tapa saada tuntumaa eri aloihin, joilla voisin ajatella tulevaisuudessa työskenteleväni”, Ignacio kertoo.

Koska datatiedettä tarvitaan alalla kuin alalla, kandidaattiopiskelijat saavat valita sivuaineen varsin vapaasti omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Ignacio opiskeli kvanttiteknologiaa.

”Quantum Labs -kurssi oli yksi ehdottomista suosikeistani. En olisi ikinä uskonut, että pääsisin kandiopintojen sivuaineessa itse tekemään kokeita Aalto-yliopiston kvanttilaboratoriossa. Se oli huikea mahdollisuus.”

Kiia valitsi puolestaan sivuaineekseen geoinformatiikan. Hän kertoo sen olleen nappivalinta: konkreettinen tapa yhdistää aiempaa ympäristötieteen osaamistaan monipuolisiin taitoihin, joita hän on kartuttanut datatieteen parissa. 

Datatieteen kanditutkinto avaa ovet myös lukuisiin maisteriohjelmiin. Ignacio on valintansa jo tehnyt. Hän aloitti syyskuussa 2026 maisteriopinnot Machine Learning, Data Science and Artificial Intelligence -pääaineessa (“Macadamia”).

”Datatieteen opinnoista saa tarvittavat taidot jatkaa melkein mihin tahansa maisteriohjelmaan, mutta aika monet valitsevat juuri Macadamian. Se yhdistää koneoppimisen, datatieteen ja tekoälyn”, Ignacio kertoo. 

Kiialla valinta on vielä edessä, eikä hän pidä sen kanssa turhaa kiirettä. 

”Yksi hyvä suuntautumisvaihtoehto voisi olla Big Data and Large-Scale Computing, sillä olen kiinnostuneempi datan konkreettisesta käytöstä kuin teoriasta. Tai ehkä innostun ottamaan geoinformatiikan pääaineekseni. Ei voi vielä tietää, aika näyttää.” 

Huolet osoittautuivat turhiksi

Aalto-yliopistossa opiskelu on ollut antoisampaa kuin kumpikaan osasi odottaa. Monet asiat, jotka mietityttivät ennen datatieteen opintojen alkua, osoittautuivat turhiksi huoliksi. 

Ignacio muistaa pohtineensa etukäteen, olisiko esimerkiksi työmäärä kursseilla tolkuton tai pärjäisikö Suomessa pelkällä englannintaidolla.

”Turhaan stressasin. Opiskelijaelämä on ollut aivan mahtavaa ja täynnä positiivisia yllätyksiä. Täällä ei esimerkiksi ole oikeastaan minkäänlaista hierarkiaa professorien ja opiskelijoiden välillä. Voi vain huoletta mennä juttelemaan kenelle tahansa”, Ignacio sanoo.

”Samoin, muistan miettineeni vaikka mitä. Pitäisikö osata koodata? Jäisinkö porukassa ulkopuoliseksi, koska tulin tänne toinen tutkinto takataskussa ja muutamaa vuotta monia vanhempana? Vastaus kumpaankin kysymykseen oli ehdoton ei. Kaikki taidot opetetaan perusteista lähtien, ja porukassa oli muitakin suunnilleen samanikäisiä kuin minä. Monet muutkin olivat opiskelleet muita aloja ennen tänne tuloaan”, Kiia huomauttaa. 

Kaveria ei jätetä

Kiia ja Ignacio ovat samaa mieltä siitä, että kaikkein parasta Aalto-yliopistossa on sen opiskelijakulttuuri.

”Suomalaisille teekkarikulttuuri ei varmaan tule yllätyksenä, mutta minulle se on ollut uskomaton bonus. Yliopiston yhteiset tapahtumat ovat mielettömän hauskoja, ja meillä on datatieteessä lisäksi vielä poikkeuksellisen tiivis oma yhteisö. Opiskelijat kaikilta vuosikursseilta viettävät vapaa-aikaa yhdessä ja myös auttavat toisiaan opinnoissa. Se on harvinaista”, Ignacio sanoo.

”Minäkin hämmästelin datatieteen yhteisöllisyyttä, vaikka suomalainen hilpeä opiskelijakulttuuri tuttua olikin”, Kiia kertoo. ”Meitä englanninkielisen datatieteen pääaineopiskelijoita on sen verran vähän, että kaikki tuntevat toisensa. Kirjaimellisesti. En olisi ikinä uskonut, että innostuisin osallistumaan kaikkeen niin aktiivisesti kuin täällä teen. Olen kiltamme hallituksessa, toimin tutorina ja osallistun vaikka minkälaisten tapahtumien järjestämiseen.”

Kumpikin korostaa, että Data Guild -ainejärjestö pitää omistaan hyvää huolta.

”Datatieteen opiskelijoilla on ensiluokkainen tukiverkko. Jos saavut uutena opiskelijana ulkomailta, kiltamme järjestää jonkun hakemaan sinut, vaikka lentosi saapuisi aamuneljältä. Sinut otetaan saman tien osaksi porukkaa”, Kiia sanoo.

”Totta! Vanhemmat opiskelijat opastivat aivan kaikessa: nämä apit kannattaa ladata, näin pääkaupunkiseudun joukkoliikenne toimii. Yksikään datatieteen opiskelija ei taatusti eksy tai jää yksin uudessa maassa. Kaveria ei jätetä”, Ignacio nauraa.

Teksti: Joanna Sinclair