Uutiset

Bakteerien ja ihmisten geeniperimästä löytyi uusi mutaatiomekanismi

Geeniperimän eli genomin nopea mutatoituminen voi vaikuttaa bakteerien resistenssiin.

DNA-sekvenssipätkän mutaatiot tapahtuvat vaiheittain.

Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden, sekä bakteereille että ihmisille mutaatioita aiheuttavan korvautumismekanismin, jonka seurauksena lyhyen DNA-pätkän alueelle voi syntyä kerralla useita muutoksia. Tutkimus tehtiin tarkastelemalla paljon mutaatioita sisältäviä DNA-sekvenssipätkiä.

”Uuden mutaatiomekanismin yleisyyden selvittämiseksi genomiaineistoja analysoitiin laskennallisilla bioinformatiikan menetelmillä ja louhimalla mutaatiotapahtumaan liittyvää massiivista genomidataa”, kertoo akatemiatutkija Pekka Marttinen Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Mutaation aiheuttamat muutokset bakteerien toiminnassa todennettiin muun muassa mittaamalla proteiinituotantoa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Kokeellisesti havaittuja muutoksia bakteerien genomeissa ei pystytty selittämään millään aiemmin tunnetulla mekanismilla.

Antibiootit ja säteily kiihdyttävät mutaatiota

Tutkimuksessa havaittiin esimerkiksi uv-valossa tapahtuvan sädettämisen lisäävän mutaation yleisyyttä, joskus jopa 7000-kertaiseksi. Antibiootin seurauksena taas DNA-muutokset tapahtuivat 600 kertaa normaalia nopeammin. Yleisesti ottaen solun ylläpitomekanismien häiritseminen näyttää vaikuttavan mutaation yleisyyteen.

”Tutkimuksen mukaan bakteerien DNA voi vaihtua ilman, että uudet osaset sopivat täydellisesti alkuperäiseen DNA-pätkään, mikä saattaa helpottaa bakteerien kehittymistä antibiooteille ja rokotteille resistenteiksi”, kuvailee professori Pål Jarle Johnsen norjalaisesta The Arctic Universitysta.

”Koska uudentyyppiset mutaatiot aiheuttavat kerralla useita muutoksia DNA:han, ne voivat nopeasti muuttaa kokonaisen geenin toimintaa. Syntymekanismia pitää tutkia lisää, jotta saamme selvyyden mekanismin tärkeydestä evoluutiossa, esimerkiksi mutaation mahdollisesta roolista syöpään liittyen. Syöpäsoluista löytyi erityisen paljon mutaatiotapahtuman aiheuttamia muutoksia, mikä voi johtua solujen ylläpitomekanismien yleisestä heikkenemisestä syövän aikana", lisää Marttinen.

Tutkijaryhmässä oli edustettuna Aalto-yliopiston bioinformatiikan alan lisäksi lääketieteen, mikrobiologian, genetiikan ja epidemiologian alan tutkijoita Norjasta, Tanskasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Tutkimus on julkaistu hiljattain Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America -lehdessä.

Artikkeli (pnas.org)

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Pekka Marttinen
Aalto-yliopisto, tietotekniikan laitos
p. 044 303 0349
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

KTT Sami Itani
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tohtorin urapolku: esittelyssä toimitusjohtaja Sami Itani

“Tohtoriopinnot – kuten lähes kaikki tietotyöt myös yrityselämässä - ovat tiimiperusteista projektityötä, jossa itse pääsee toimimaan oman työnsä projektipäällikkönä.”
kaksi naista istuu punaisilla tuoleilla studiossa keskustelemassa, taustalla musta verho ja keltainen lattia
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Mitä voimme oppia pandemiasta?

Aalto-yliopiston studiokeskustelussa pohdittiin, millaisen tulevaisuuden rakennamme pandemiasta saatujen oppien pohjalta.
Machine Learning Coffee Seminar logo in purple and white colours
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Machine Learning Coffee Seminar -sarja jatkuu kiinnostavilla puheilla

MLCS-sarja tuo yhteen eri tieteenalojen osaajia, joita yhdistää ainakin yksi asia: kiinnostus koneoppimiseen.
Aalto logo
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Professorit Markus Linder ja Tapani Vuorinen Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi

Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulusta biomolekulaaristen materiaalien professori Markus Linder ja puunjalostuksen kemian professori Tapani Vuorinen on valittu uusiksi jäseniksi Suomalaiseen Tiedeakatemiaan.