Uutiset

Arvorakennuksen sisäseinät ruiskutettiin uudenlaisella puumassalla – akustiikka parani merkittävästi

Aalto-yliopiston tutkijat ja Lumir Oy ovat kehittäneet selluloosapohjaisen vaihtoehdon perinteisille akustiikkalevyille. Kuitumassa on hiilinegatiivinen ja erittäin kestävä. Ruiskutettavaa massaa testattiin hyvin tuloksin Museoviraston suojelemassa Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksessa.
Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä puun selluloosasta tehtävän ruiskutettavan kuitumassa avulla. Kuva: Aalto-yliopisto / Anna Berg
Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä puun selluloosasta tehtävän ruiskutettavan kuitumassan avulla. Kuva: Aalto-yliopisto / Anna Berg

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun entisenä päärakennuksena tunnetun Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen lukusalin kaikuisuutta vähennettiin kesällä uudella akustiikkamateriaalilla.

Kyseessä on Lumir Oy:n valmistama ja Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa kehittämä puun selluloosasta tehtävä kuitumassa. Massaa voidaan ruiskuttaa minkä hyvänsä pinnan päälle. Tuloksena on huokoinen, ääntä imevä pintakerros, joka seuraa myös pinnan muotoja. Tämä on tärkeää erityisesti Aalto-yliopisto Töölö -rakennuksen kaltaisissa, Museoviraston suojelemissa arvokohteissa, joiden ulkonäköä ei saa muuttaa. Lumir Oy on jo aiemmin toteuttanut akustiikan parannuksia historiallisesti merkittävissä kohteissa, muun muassa Eduskuntatalossa sekä Tieteiden talossa.

Massalla on myös mahdollista peittää laajempi pinta-ala kuin akustisilla levyillä, jotka yleensä asennetaan vain kattoon.

Lukusalin peruskorjauksesta huolehti Aalto-yliopistokiinteistöt (ACRE).

Aalto-yliopiston akustiikan professori Tapio Lokki kertoo, että ruiskutus paransi salin akustiikkaa merkittävästi.

”Töölön lukusalissa ruiskutus tehtiin kahdelle seinälle. Yhdellä seinällä selluruiskutus tehtiin lasivillan päälle, ja toisessa seinässä käytettiin pelkkää selluruiskutusta. Näillä helposti tehtävillä toimenpiteillä tilan äänimaailma parani merkittävästi ilman, että seinien ulkonäköä muutettiin. Huoneen hälyisyys vaimeni huomattavasti, ja akustiikka paranee vielä, kun tilaan tulevat huonekalut ja ihmiset.”

Ruiskutettavan selluloosamassan valmistaminen vie vain vähän energiaa. Tuote onkin hiilinegatiivinen, mikä tarkoittaa, että se sitoo itseensä enemmän hiilidioksidia kuin sen koko tuotantoprosessissa kuluu. Lisäksi se on hyvin kestävä, Lokki kertoo innoissaan.

”Töölön lukusalin ruiskutetut seinät kestävät vähintään kolmekymmentä vuotta.”

Tällä hetkellä Lokki tiimeineen tutkii sitä, onko akustiikkaratkaisussa parempi käyttää lehti- vai havupuista saatavia selluloosakuituja.

”Olemme tutkimuksissamme havainneet, että myös kuitujen alkuperällä näyttäisi olevan merkitystä akustiikkaan. Tässä työssä poikkitieteellisyydestä on hyötyä, ja olemme saaneet kehitystyöhön mukaan myös kemistit professori Jaana Vapaavuoren johdolla”, Lokki kertoo.

Tiivistä yhteistyötä

Aalto-yliopiston ja Lumir Oy:n yhteistyö alkoi viisi vuotta sitten diplomityöaiheilla ja jatkui erityisesti väitöstöiden merkeissä. Uusien tutkimusideoiden myötä Aallossa on alettu tutkia biomateriaalien käyttöä myös akustiikan materiaaleina.

”Väitöskirjatutkija Jose Cucharero työskentelee väitöskirjatutkimuksensa ohella Lumir Oy:ssä. Väitöstyön tuloksia on jo hyödynnetty uusien selluloosapohjaisten akustiikkaratkaisujen kehittämisessä, ja tutkimusta on voitu soveltaa tuotekehityksessä nopeasti”, Lokki sanoo.

Lumirin tuotekehitysjohtaja, tekniikan tohtori Tuomas Hänninen kiittelee tuloksellista yhteistyötä.

”Josen tulosten pohjalta olemme kehittäneet selluloosakuituihin pohjautuvan hiilinegatiivisen akustiikkalevyn. Meillä on myös työn alla akustiikkalevy, joka on tehty sataprosenttisesti sellusta”, sanoo Hänninen, joka toimii Josen väitöstyön ohjaajana.

”Päättäjien ja yritysten asettamien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen vain pienentämällä hiilijalanjälkeä on yksinkertaisesti mahdotonta. Tarvitsemme ehdottomasti lisää innovaatioita, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia tuotteisiin”, hän jatkaa.

Jose Cucharerolle yrityksessä tehty väitöskirjatyö on ollut äärimmäisen palkitsevaa.

”Olen päässyt hyödyntämään tutkimustuloksia suoraan tuotekehityksessä, eikä työni ole jäänyt vain yhdeksi tutkimustulokseksi muiden joukossa. Erittäin positiivista väitöskirjan suhteen on ollut myös se, että saan käydä tuloksia läpi yhdessä eri osaajien kanssa, jotka työskentelevät alalla. Tämä tarjoaa tutkimustyölle monipuoliset näkemykset ja antaa itselleni erinomaiset verkostoitumismahdollisuudet.”

Lisätietoa:

Professori Tapio Lokki
Aalto-yliopisto
p. 040 578 2486
[email protected]

Väitöskirjatutkija Jose Cucharero
p. 044 238 4576
[email protected]
Lumir Oy

Tuotekehitysjohtaja Tuomas Hänninen
Lumir Oy
p. 050 466 6260
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Illustration image on a sunny day as the sun is setting, of Otakaari 2A, the lights in the building are lit and there are blurry images of people walking around. Grass and trees are green.
Kampus, Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Uudisrakennus Marsio on näyteikkuna Aalto-yliopiston tutkimukseen, opetukseen ja vaikuttavuuteen

Kilpailun kautta valittu nimi on kunnianosoitus Aino Marsio-Aallolle.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä.
Vehnänjyviä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, että ruokaa riittäisi jopa 13 prosenttia suuremmalle väestölle, jos tuotantoeläinten rehuna käytettäisiin enemmän maatalouden sivuvirtoja.
A satellite image of Borneo and part of Malaysia covered by plumes of smoke from fires. The many fires are marked on the map as red dots.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat osoittivat tekoälyn avulla: Turvesuopalojen riski kutistuu jopa neljännekseen maankäytön muutoksilla

Pahimpina vuosina Kaakkois-Aasian turvesuopalot aiheuttavat 30 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Maankäyttö on tasapainottelua uhkien, hyötyjen ja kustannusten välillä, sanovat Aalto-yliopiston tutkijat.