Uutiset

ANDRITZ Oy ja Aalto-yliopisto vievät uuden biotuoteteknologian globaaleille markkinoille

AaltoCell™-teknologialla mikrokiteistä selluloosaa eli MCC:tä voidaan tuottaa ekologisesti ja tehokkaasti.
Perinteistä, valkoista MCC:tä on käytetty lääke- ja elintarviketeollisuudessa, ja sillä on potentiaalia myös tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Aalto-yliopiston kehittämällä teknologialla voidaan ensimmäisenä maailmassa valmistaa myös ruskeaa, eläinrehuteollisuuden raaka-aineeksi sopivaa MCC:tä. (Kuva: Adolfo Vera)

Aalto-yliopisto ja ANDRITZ Oy ovat sopineet yhteistyöstä AaltoCell™-teknologian kaupallistamiseksi globaaleille markkinoille. AaltoCell™ on professori Olli Dahlin johdolla kehitetty teknologia, jolla mikrokiteistä selluloosaa eli MCC:tä voidaan valmistaa pienten tuotantoyksiköiden sijaan sellutehtaissa suurella kapasiteetilla ja selvästi pienemmällä kemikaalimäärällä kuin tähän asti on ollut mahdollista.

Mikrokiteinen selluloosa on lähes 100-prosenttista selluloosaa, joka sulaa märehtijöiden elimistössä helposti ja antaa hyvin energiaa. Professori Dahlin mukaan sen lupaavimmat volyymimarkkinat löytyvätkin eläinrehuteollisuudesta.

”Meidän teknologiallamme MCC:tä voidaan tuottaa ekologisesti ja tehokkaasti eläinrehuteollisuuden raaka-aineeksi. Näin peltoalaa säästyy viljelyyn, mikä on elintärkeää ihmiskunnan ruoantuotannon kannalta.”

Monivuotinen tutkimusyhteistyö

Sopimus sisältää kaupallistamisen lisäksi monivuotisen tutkimusyhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää AaltoCell™-teknologialla tuotetusta mikrokiteisestä selluloosasta uusia korkean jalostusarvon biotuotteita. Tähän asti korkeat tuotantokustannukset ovat rajoittaneet MCC:n käyttöä, mutta tulevaisuudessa sille voi löytyä käyttökohteita usealla eri teollisuuden alalla. Lisäksi valmistusprosessissa syntyvistä sokereista voidaan valmistaa biopohjaisia kemikaaleja, kuten etanolia.

”ANDRITZin laitteet ja prosessit tarjoavat hyvät mahdollisuudet uusien, ympäristöystävällisten biotuotteiden valmistukselle. Haluamme yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa olla kehittämässä näitä tuotteita perinteisten rinnalle ja auttaa näin asiakkaitamme vauhdittamaan liiketoimintaansa ja saavuttamaan kaupallista hyötyä”, sanoo ANDRITZ Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen. 

”Materiaalit ja kestävä luonnonvarojen käyttö on yksi Aalto-yliopiston vahvoista tutkimuksen avainalueista, ja biotaloudella on siinä keskeinen rooli. Haluamme olla biotalouden alueella maailman huippuja opetuksessa, tutkimuksessa ja innovaatioiden luomisessa. Olemme erittäin iloisia ANDRITZ Oy:n kanssa tehdystä sopimuksesta, jonka ansiosta määrätietoisen huippututkimuksen tulokset saadaan globaaleille markkinoille”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. 

Lisätietoja:
Olli Dahl
Professori, Aalto-yliopisto
p. 040 5401 070
olli.dahl@aalto.fi

Kari Tuominen
Toimitusjohtaja, ANDRITZ Oy
p. 040 860 5186
kari.tuominen@andritz.com

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstraktia violettia energiaa ja salamia hehkuvan piirilevyn yllä, kirkas valo keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mitä on kvanttiteknologia?

Moni nykyajan laite ei olisi olemassa ilman kvanttiteknologiaa, mutta huimimmat sovellukset vasta siintävät horisontissa.
Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.