Uutiset

Älypuhelin nousi suomalaisten peruspuhelimeksi

Kosketusnäytöt ja 4G ovat yleistyneet selvästi, tuore selvitys paljastaa.

Älypuhelinten osuus suomalaisten vuonna 2014 käyttämistä matkapuhelimista nousi 60 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 53 prosenttia. Viidestätoista Suomen käytetyimmästä puhelinmallista kaksitoista on älypuhelimia, ja Applen iPhone 4S -älypuhelin syrjäytti Nokian C2-01 -peruspuhelinmallin listan ykköspaikalta.Tiedot käyvät ilmi Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella tehdystä matkapuhelinkannan selvityksestä.

 – Älypuhelinmallin nousu listan kärkeen tekee siitä uuden ”peruspuhelimen”, toteaa professori Heikki Hämmäinen.

 – Älypuhelimen peruskonsepti on nyt vakiintunut, ja ominaisuuksissa tapahtuu lähinnä laadullista kehitystä. Uusia laiteominaisuuksia tullee lähinnä sensoripuolelta. Uudet peruskonseptit kuten älykello ja älylasit ovat vielä niin heiveröisiä, että ne eivät juuri näy datassamme.

Kolmen suuren kisa

Matkapuhelinten valmistajista Apple, Nokia/Microsoft ja Samsung dominoivat edelleen, sillä niiden osuus oli 92 prosenttia kaikista käytössä olevista laitteista. Nokia/Microsoftin osuus laski 55 prosenttiin (63 prosenttia vuonna 2013) ja Samsungin kasvoi 26,5 prosenttiin (20 prosenttia vuonna 2013) Applen pysyessä kutakuinkin samana kymmenen prosentin tietämissä.

– Älypuhelinten käyttöjärjestelmistä käytetyin on edelleen Android, jonka osuus on noussut 25,5 prosenttiin (17 prosenttia vuonna 2013). Käyttöjärjestelmistä toiseksi suosituin on Windows 16 prosentilla ja kolmanneksi Applen iOS 10,5 prosentilla. Nokian Symbian-järjestelmän suosio jatkoi laskuaan, kertoo selvityksen toteuttanut tohtorikoulutettava Alexandr Vesselkov.

Kosketusnäyttöjen suosio kasvaa tasaisesti. Kosketusnäytöllisten puhelinten osuus kasvoi 51 prosentista 58 prosenttiin. Kosketusnäyttöjen osuutta on kasvattanut erityisesti neljän tuuman ja sitä suurempien näyttöjen suosio matkapuhelimissa.

Langattoman tiedonsiirron teknologiasukupolvista uusin eli 4G/LTE on levinnyt käyttöön nopeammin kuin mikään aiemmista sukupolvista.

Langattoman tiedonsiirron teknologiasukupolvista uusin eli 4G/LTE on levinnyt käyttöön nopeammin kuin mikään aiemmista sukupolvista. Lähes joka viidennessä käytössä olevassa matkapuhelimessa on LTE-ominaisuudet.

Selvityksen tutkimusaineisto kerättiin yhteistyössä Suomen mobiiliverkko-operaattoreiden kanssa. Puhelinmallien ominaisuustiedot ovat peräisin GfK Suomelta ja julkisista lähteistä. Aineisto sisältää 80–99 prosenttia kaikista syyskuun 2014 lopussa mobiiliverkkoja käyttäneistä laitteista.

Matkapuhelimiin ja niissä käytettävien teknologioiden leviämiseen ja elinkaariin liittyvää pitkittäistutkimusta on tehty Aalto-yliopistossa jo vuodesta 2005 lähtien.

Voit katsoa Mobile Handset Population in Finland 2005–2014 -selvityksen tästä linkistä http://materialbank.aalto.fi:80/public/5d85f2fec85F.aspx (pdf).

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Alexandr Vesselkov
[email protected]
p. 050 434 2879

Professori Heikki Hämmäinen
[email protected]
p. 050 384 1696

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Book shelves in the library full of books
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kurssikirjojen kirjoittaja ja tiedekirjailija – tiesitkö, että olet oikeutettu lainauskorvaukseen?

Kaikki tekijät, jotka ovat kirjoittaneet tekstiä teokseen, jota lainataan kirjastoista, ovat oikeutettuja lainauskorvaukseen.
Learning Centre graphics
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-sähköpostiosoite käyttöön Aalto-Primossa

Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat jatkossa käyttää Aalto-Primossa vain Aalto-sähköpostiosoitettaan.
Tilannekuvia siitä, miten hiukkaset muuttavat muotoaan prosessin eri vaiheissa niitten alkuperäisestä jakautumisesta lopputulokseen. Kuva: Aalto-yliopisto
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat keksivät, miten jäljitellä veden ja tuulen tapaa siirtää materiaaleja

Hiukkaset siirtyvät tärinälevyllä haluttuun muotoon energiakentän ja älykkään algoritmin avulla. Tulevaisuudessa menetelmää voisi hyödyntää esimerkiksi solujen lajittelussa sekä uusissa valmistusteknologioissa.
Frank Martela
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talousmittarit eivät riitä – Suomi tarvitsee koetun hyvinvoinnin kunnianhimoista mittaamista

Bruttokansantuotteen kaltaisten talousmittarien ja hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ympäristömittarien rinnalle tarvitaan hyvinvoinnin suorempaa mittaamista, kirjoittaa Frank Martela.