Älykorun antenni sai nimen Oreo-keksiltä
Kun Suomen suurin koruvalmistaja pyytää uutuustuotteeseensa toimivia ja toteuttamiskelpoisia parannusehdotuksia, opiskelijoilta vaaditaan muutakin kuin teknistä taitavuutta.
”Kurssilla opitaan ja tarvitaan käytännön työelämätaitoja, kuten teorian soveltamista, luovuutta ja työskentelyä poikkitieteellisissä tiimeissä”, sanoo yliopistonlehtori Jari Holopainen. Hän vetää Antennas workshop -kurssia, jonka aihe tuli tänä syksynä Kalevala Korulta. Yrityksen uusin aluevaltaus ovat älykorut, joita se kehittää yhdessä käyttäjien ja lupaavien startup-yritysten kanssa. Ensimmäisenä testivaiheeseen on saatu Biisafen kanssa tehdyt Buddy-tuoteperheen riipukset, joiden painikkeen avulla korun kantaja voi jakaa sijaintinsa tai hälyttää apua.
Opiskelijat tutkivat kurssin aikana, miten metallisen korun sisälle integroitu Bluetooth-antenni toimii ja ideoivat sille parannusehdotuksia. He selvittivät muun muassa, että antennin hyötysuhdetta voidaan parantaa muuttamalla esimerkiksi pariston sijaintia korun sisällä. Opiskelijat ideoivat myös koruun täysin uusia antenniratkaisuja, joista Kalevala Koru piti lupaavimpana samanmuotoiselta keksiltä nimensä saanutta Oreo-antennia
"Kurssi onnistui mielestäni mainiosti. Oli hienoa nähdä, kun opiskelijat oikeasti innostuivat aiheesta. Uusia antenniprototyyppejä suunniteltiin, valmistettiin ja mitattiin uudella Starlab-antennimittauslaitteella innokkaasti. Oreo-antenni on niin mielenkiintoinen ja hyvä, että aiomme julkaista tulokset yhdessä opiskelijoiden kanssa alan lehdessä tai konferenssissa”, Holopainen kertoo.
Antennas workshop on osa Nano and Radio sciences -maisteriohjelman Radio science and engineering –pääainetta.
Kuvat kurssin loppuseminaarista.
Lue lisää uutisia
Jokainen porras vie lähemmäs huippua – osallistu UniSportin Mount Everest -haasteeseen HeiaHeiassa
Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta juhlistavat tämän vuoden Porraspäiviä yhteisellä matkalla kohti Mount Everestin huippua. UniSportin uusi HeiaHeia-hyvinvointisovellus innostaa liikkumaan arjessa, tekee hyvinvointiteot näkyviksi ja tuo koko yhteisön mukaan yhteiseen haasteeseen.
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.