Alumnisuurlähettiläs Sirkka Hämäläinen: Kaikella työkokemuksella työn luonteesta riippumatta on merkitystä

Milloin ja mitä opiskelit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa?

Aloitin opiskeluni Kauppakorkeakoulussa vuonna 1958 ja suoritin kolmivuotisen ekonomitutkinnon keväällä 1961. Samana vuonna aloitin työt tutkimusassistenttina silloisessa Suomen Pankin Taloustieteellisessä Tutkimuslaitoksessa. Työn ohessa suoritin sitten kauppatieteiden kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot pääaineenani kansantaloustiede. Vuonna 1981 väittelin kauppatieteen tohtoriksi. 

Millaisissa tehtävissä olet toiminut valmistumisen jälkeen?

Olen toiminut vuodesta 1961 lähtien Suomen Pankissa erilaisissa ekonomistitehtävissä, myös esimiestehtävissä. Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi minut nimitettiin 1991, ja vuoden 1992 keväällä johtokunnan puheenjohtajaksi eli pääjohtajaksi, keskellä suomalaista pankkikriisiä ja syvää taantumaa. Tuolloin ei vielä ollut yhteistä rahapolitiikkaa, vaan Suomea koskeva rahapolitiikka oli omissa käsissämme.

Vuonna 1998 siirryin Frankfurtiin vasta perustetun Euroopan keskuspankin viisihenkisen johtokunnan ja samalla pankin rahapolitiikasta päättävän neuvoston jäseneksi.

Helsingin Kauppakorkeakoulussa minulla oli vuosina 1991–2006 kansantaloustieteen dosentuuri ja pidin joinakin vuosina luentosarjoja Suomen rahoitusmarkkinoiden toiminnasta. Se oli uskomattoman innostava ja samalla uskomattoman vaativa tehtävä. Opin todella arvostamaan opettajia ja luennoitsijoita!

Viime vuoden aikana jäin pois viimeisistäkin isommista tehtävistä ja jäljellä on enää joitakin pienempiä kulttuurin ja muun yhteiskunnallisen toiminnan alaan kuuluvia vastuita.

Miten erilainen työkokemus vaikuttaa uran eri vaiheissa?

On selvää, että kaikella työkokemuksella työn luonteesta riippumatta oli ja on merkitystä. Eräs keskeinen asia työhönotossa on näet rekrytoitavan kyky ja valmius toimia asiallisesti ja tehokkaasti työyhteisössä. Erinomaista työkokemusta monet opiskelijatoverit saivat ylioppilaskuntatoiminnassa, mitä työnantajat ovat aina arvostaneet, ja syystäkin.

Haluaisin korostaa työelämässä menestymisen osalta kahta asiaa, ensinnäkin sosiaalisuuden ja muista välittämisen tärkeyttä, ja toiseksi hyvän ja laaja-alaisen yleissivistyksen merkitystä.

Menestys syntyy aina laajalla sekä henkilökohtaisten että digiyhteyksien kautta tapahtuvalla yhteistyöllä, ja tässä tarvitaan erilaisten kulttuurien tuntemusta sekä erilaisuuden hyväksymistä, eikä oman pääaineen kapea-alainen loistavakaan hallinta enää riitä. Erityisesti oman maan historian, myös taloushistorian, kulttuurin ja yhteiskunnallisen kehityksen tuntemus on ”must” menestyvälle liikemiehelle, opettajalle tai tutkijalle kansainvälisessä yhteistyössä.

Neuvosi opintojaan miettivälle?

Itse koen saaneeni Kauppakorkeakoulun opiskelusta hyvän perustan ja kehikon, johon olen voinut, ja voin edelleenkin, sijoittaa uutta tietoa ja kokemusta. Sen varaan saatoin myös työurani rakentaa.

Ei  pidä hätääntyä, vaikkei heti tietäisikään, mikä olisi oma ala.

Työlleni ja uralleni kansantalous pääaineena on ollut tärkeä, mutta olen kyllä aika vakuuttunut siitä, että pääaineesta huolimatta minkä tahansa alan hyvä opetus rakentaa pohjan ja välineet uuden oppimiselle ja siten myös ihan uusille aloille siirtymiselle.  Ei siis pidä hätääntyä, vaikka ei heti tietäisikään, mikä olisi oma ala.

On hyvä lähteä oman kiinnostuksen ja taipumusten pohjalta harkitsemaan alaa ja pääainetta. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös katsoa, mitkä ovat kohtuullisen toimeentulemisen mahdollisuudet tulevaisuudessa tuolla alalla. Pitäisi olla uskallusta ottaa riskiä ja haasteita opiskelussa.  Opiskelu auttaa oppimaan sellaistakin, mitä ei itse ole uskonut voivansa oppia – pitää uskaltaa mennä mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Toimit tällä hetkellä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumnisuurlähettiläänä. Mitä alumnius sinulle merkitsee?

Olin osaltani mukana ihan ensimmäisissä alumnitoiminnan käynnistämisissä Kauppakorkeakoulussa. Alkuunhan toiminta oli melko kokeilevaa eikä kovin organisoitunutta, mutta vuosien mittaan siitä on kehittynyt erinomainen yhteydenpitomuoto työelämän ja korkeakoulun välillä. On ollut ilo nähdä, että Kauppakorkeakoulu on kansainvälisten esimerkkien mukaisesti panostanut aktiivisesti tähän toimintaan.

Useissa maissa, varsinkin Yhdysvalloissa alumnijärjestelmät ovat perinteisesti keskittyneet lahjoitusten hankkimiseen korkeakoululle. Julkisen rahoituksen kiristyessä, koulutuksen merkityksen entisestään korostuessa ja korkeakoululaitoksen rakenneuudistustarpeiden kärjistyessä tästä tehtävästä on tullut Suomessakin tärkeä.

Tarvittavien varojen hankkimisessa alumniverkostot ovat yksi luonteva väylä. Osallistuin itse vuosien 2011–2013 pääomanhankintaan muun muassa toimimalla koulun alumneihin kohdistettua kampanjaa valvovan valtuuskunnan, Campaign Boardin puheenjohtajana.

Toivoisin hartaasti, että nyt meneillään olevassa varainkeruukierroksessa kaikki opiskelijat ja alumnit toimisivat hyvin aktiivisesti ja luovasti sen onnistumiseksi, omien mahdollisuuksiensa puitteissa!

Lisätiedot:

Lue lisää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumniyhteistyöstä sekä muista alumnisuurlähettiläistä, jotka Sirkka Hämäläisen kanssa ovat mukana kehittämässä Kauppakorkeakoulun alumnitoimintaa: https://www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu/alumniyhteistyo.