Uutiset

Alumnisuurlähettiläs Kari Janhunen: Harjoittelut ulkomailla rohkaisivat myöhemmin lähtemään työskentelemään ulkomaille

Työharjoittelut ulkomailla rohkaisivat alumniamme Kari Janhusta hakeutumaan töihin ulkomaille. Hänen työurastaan komeat 20 vuotta onkin kulunut rahoituksen eri toimissa useassa eri maassa.
School of Business Alumni Ambassador Kari Janhunen

Milloin ja mitä opiskelit Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa?

Aloitin opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa vuonna 1965 ja minusta tuli ekonomi vuonna 1969.

Suoritin ylemmän korkeakoulututkinnon vuonna 1975, jonka lisäksi suoritin Harvard Business Schoolissa Program for Management Development –johtamisohjelman 1982.

Millaisissa tehtävissä olet toiminut valmistumisen jälkeen?

Vuosina 1970–1971 olin systeeminsuunnittelijana Keskolla, josta siirryin Kansallis-Osake-Pankkiin (KOP) yritystutkijaksi vuosiksi 1971–75.

Tämän jälkeen muutin Lontooseen Nordic Bankin johtajaksi ja vuoden 1980 alusta siirryin Nordic American Banking Corporationin New Yorkin toimipisteen Suomen alueesta vastuulliseksi vuoteen 1982 asti.

Ulkomailla työskentely jatkui Singaporessa Nordic Bankin vetovastuussa vuoden 1983, josta siirryin perustamaan KOP:lle pankin Singaporeen 1984–85. Tämän jälkeen olin neljä vuotta KOP:n Lontoon pankin vetäjänä, josta siirryin KOP:n Helsingin Aleksin yrityspankin johtajaksi vuosiksi 1989–1992.

Vuodet 1993–95 toimin Helsingissä Repola Oy:n rahoitusjohtajana ja johtokunnan jäsenenä, minkä jälkeen vuodet 1995–99 Rauma Oy:n rahoitusjohtajana.

Vuosina 2000-2006 toimin Washingtonin Suomen suurlähetystössä vastuussa Finpron toimistosta. Vastuualueinani olivat Maailmanpankki ja Latinalaisen Amerikan Kehityspankki, sekä niiden rahoituksen saaminen suomalaisten yritysten hankkeisiin kehitys- ja siirtymätalousmaissa.

Opiskelun jälkeen olen siis pääosin työskennellyt kansainvälisen rahoituksen toimissa ja näistä vuosista 20 ulkomailla ja 16 Suomessa.

Mitä teet tällä hetkellä?

Jäin pois kokopäivätöistä kesällä 2006 palattuamme Washingtonista. Olen sen jälkeen ollut vapaaehtoistoimissa ja seurannut aktiivisesti rahamarkkinoita.

Miten opinnot ovat hyödyttäneet työelämääsi? Mikä merkitys pääaineella on? Entä arvosanoilla?

Pääaineillani, rahoituksella ja kansantaloustieteellä, on ollut ratkaiseva merkitys työpaikkojen valintaan ja pysyvään kiinnostukseen taloudesta Suomessa ja ulkomailla.

Arvosanoja ei ole juuri kysytty eikä niistä ole keskusteltu opiskelun jälkeen.

Jaa joku mieleenpainuva muisto opinnoistasi.

Opiskeluajan mieleenpainuvimpia ja merkityksellisimpiä muistoja ovat toiminta KY:llä ja AIESEC-  harjoittelukesät Saksassa ja USA:ssa.

Näistä jälkimmäinen, asuminen värillisessä pappisperheessä Philadelphiassa vuonna 1967, oli odottamaton ja sen merkitys on selvinnyt vasta vuosien kuluttua.

Opiskelijoille tehtiin asumisjärjestelyjä harjoitteluiden ajaksi paikallisten järjestöjen kautta. Itse sain KY:ltä stipendin rahtilaivamatkaan USA:han, joten saavuin harjoittelukohteeseen Philadelphiaan muutaman viikon myöhemmin kuin muut. Tästä aiheutui jo ennalta määrätyn asumisperheen vaihdos, mikä ei minua haitannut, mutta ymmärsin vasta hieman myöhemmin olleeni ainoa valkoihoinen sillä alueella.

Kesä -67 oli niin kutsuttu ”The Long Hot Summer”, jolloin rotumellakoita oli yli 200:lla paikkakunnalla Yhdysvalloissa.

Asuminen ja liikkuminen värillisellä asuinalueella Philadelphiassa olivat voimakaita kokemuksia. Nämä kokemukset ovat todella opettaneet minua arvostamaan monikulttuurisuutta.

Miten opiskeluajan harrastukset ja työkokemus vaikuttavat uran eri vaiheissa?

Toiminnalla KY:llä oli merkittävä ja opettava vaikutus omaan persoonaan ja pärjäämiseen työelämässä.

AIESEC-harjoittelut Saksassa ja USA:ssa rohkaisivat myöhemmin lähtemään työskentelemään ulkomaille. Lisäksi koulutus osaltaan rohkaisi kokeilemaan, vaikkei opinnoissa juurikaan painotettu ulkomaiden yritystoimintaa.

Myös ensimmäinen Lontoon komennukseni opetti paljon monikulttuurisuutta ja kansainvälistymistä.

Opinnot ja niistä saatava työkalupakki ovat aiempaakin tärkeämpiä erityisesti työelämää aloitettaessa.

Neuvosi opintojaan miettivälle?

Oma kiinnostus siihen, mitä haluaa opiskella, on ratkaisevaa.

Jos kutsumus on esimerkiksi ihmisen terveys ja siinä auttaminen, pitää hakeutua opiskelemaan lääketiedettä. Mikäli on kiinnostunut taloudesta ja johtamisesta, kannattaa opiskella kauppatieteitä.

Omalla kohdalla näin onneksi kävi, vaikkei siitä ehdotonta varmuutta heti alussa ollutkaan. Kokemuksen lisääntyessä kiinnostus alaan ja työhön rahoitukseen liittyvissä toimissa on edelleen vahvistunut.

Ajatuksia yritysmaailmasta tai ajankohtaisista asioista?

Talous ja yritysmaailma ovat globalisoituneet ja kehitys jatkuu. Opinnot ja niistä saatava työkalupakki ovat aiempaakin tärkeämpiä erityisesti työelämää aloitettaessa.

Mitä verkostot merkitsevät sinulle?

Alan ihmisten laaja tunteminen on oleellinen osa osaamista.

Heiltä saa käsityksen, miltä markkinat, ongelmat ja mahdollisuudet näyttävät heidän silmissään ja kokemuksellaan. Heidän suhtautumisestaan omaan itseesi saa myös ulkopuolisen kuvan itsestään.

Monet, etenkin juuri opiskelunsa aloittaneet, ovat huolissaan, miten löytävät ensimmäisen oman alan työpaikan. Onko sinulla vinkkejä tähän?

On ehkä parasta keskittyä miettimään omia vahvuuksiaan, unelmiaan ja suunnata ne opiskeluun. Työpaikka löytyy todennäköisesti aikanaan niiden pohjalta.

Joka tapauksessa vastaan tulee vaikeitakin tilanteita ja päätöksiä esimerkiksi pääainevalinnan suhteen ja jokaisen omaa polkua on aika vaikea etukäteen hahmottaa. Usein kuitenkin elämän eri vaiheet auttavat eteenpäin.

Toimit tällä hetkellä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumnisuurlähettiläänä. Mitä alumnius sinulle merkitsee?

Oman opinahjon kehityksen seuraaminen on ollut äärimmäisen kiinnostavaa opintojen aloittamisesta lähtien.

Alumnitoiminta ja sen kehitys Suomessa on kiinnostanut kovasti, erityisesti Harvard Business Schoolin antaman esimerkin ja kokemuksen jälkeen. Olenkin toiminut mentorina Aalto-yliopiston opiskelija-alumni-mentoriohjelmassa viimeiset 10 vuotta Washingtonista paluun jälkeen.

Olen huomannut, kuinka arvokasta on, että yhteys omaan alma materiin säilyy, ja kun se säilyy, niin yliopiston toimintaa tulee seuranneeksi enemmän. Tällöin on myös helpompi olla itse aktiivinen nykyisten opiskelijoiden auttamisessa ja neuvomisessa.

Lisätiedot:

Lue lisää Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun alumniyhteistyöstä sekä muista alumnisuurlähettiläistä, jotka Kari Janhusen tavoin ovat mukana kehittämässä koulun alumnitoimintaa: www.aalto.fi/fi/kauppakorkeakoulu/kauppakorkeakoulun-alumnisuurlahettilaat.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Kaksi perhosen muotoon taivutettua neuletekstiilinäytettä rinnakkain: toinen on harmaanruskea, toinen sähköisen vihreä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

FinnCERES ja yhteispohjoismainen älytekstiilien tutkimushanke ovat esillä maailman kiertotalousfoorumissa Brysselissä

Messutapahtumassa nähdään uudenlaisia biotaloustuotteita sekä prototyyppejä lämpötilaan ja valoon reagoivista tekstiileistä.
Saastamoisen säätiön edustajat
Yhteistyö Julkaistu:

Saastamoisen säätiö toimii aktiivisesti edistääkseen tiedettä ja taidetta kansainvälisesti

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.
Ursula von der Leyen pitämässä avajaispuhetta
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

New European Bauhaus -festivaali toi yhteen Euroopan päättäjiä ja monialaisen kestävän kehityksen asiantuntijoita

Aalto-yliopisto oli mukana New European Bauhaus -festivaalilla kestävää rakentamista käsittelevällä näyttelyllään Time out! Rethinking construction.